Vuoden kantelelevy: Väinämöisen perilliset

Vuoden 2010 kantelelevyn valitsi YLE:n toimittaja Sirkka Halonen. Kuva: YLE

Mitä mahtaisi mahtimies miettiä kalevalaisen hauenluisensa olotilasta tänään? Sanoisi varmaankin, että kovin on koreat kanteleet, kirjokannet kirjavaiset.

Yli kolme vuosikymmentä olen työssäni seurannut kanteleen vaiheita ja tekemisiä sen parissa.  Paljon on tapahtunut ja tapahtuu kaikilla sektoreilla. Siispä voi liioittelematta nostaa lipun salkoon ja todeta, että kanteleella menee hyvin!
Kanteleliitolta sain kuitenkin arvioitavakseni vain neljä levyä, joten saldo jää edellistä vuotta  pienemmäksi. Tuolloin kisaajia oli kuusi ja Ilkka Ylönen valitsi voittajaksi Hannu Syrjälahden & yhtyeen tallenteen Syyspäivänä.

2010 annista puuttuvat tällä kerralla kokonaan ns. klassinen ja uusi kantelemusiikki, kantelesolistit sekä myös kanteleyhtyeet. Toissa vuonna pidetty Tampereen valtakunnallinen kantelekisa kertoi kuitenkin tekijöiden runsaudesta jotain aivan muuta. Yhtyekisan osanotto kun oli laajempi kuin koskaan aiemmin. Moni yhtye käytti myös palkintonsa ja nauhoitti ohjelmistoaan Ylen musiikkistudiossa.
Näin ollen vastaus pieneen saldoon lieneekin taloudellista laatua. Vaikka levynteko on uusien välineiden ja tekniikan kehityksen myötä helpottunut huomattavasti, niin halpaa se ei edelleenkään liene.
Aloitin tämän vuoden kantelelevyn valinnan kirjaamalla mielestäni ne keskeiset elementit, joiden avulla arvioin tallenteita. Levyn taiteellinen ja taidollinen taso, dramaturgia, ohjelmisto, persoonallisuus, soundi, levyn painoasu sekä sen informatiivisuus ja vielä erityishuomiot, siinä otsikot pääpiirteittäin.
Helpoksi en tehtävää kuvitellut, mutta silti se yllätti. Tallenteiden tyylikirjoissa kun soi laaja skaala,  perinteisestä vahvasti käsiteltyyn kantelesoundiin.

Voittolevystä ja vähän muustakin

Jaoin tallenteet kahteen alaryhmään: akustiset sekä sähköiset. Sijoittelussa tuli tasapeli, kaksi kumpaankin.
Ensin mainitun alle sijoittuivat Duo Kämmi/Niittyhumala sekä Rönsy levyllään Rönsy.
Sähkön puolelle menivät Stringpurée Band/ Fedja sekä Tevana 3/Mieron tiellä.
Kaikki tallenteet tarjosivat moni-ilmeisen kuunteluhetken. Toisten parissa joutui volume-nappulaa säätämään melko rankasti pienemmälle, toisten kohdalla taas päinvastoin. Yhdenkään parissa ei tullut halua käyttää off -nappulaa. Siis kaikille yhtyeille onnittelut uusista tallenteista!
Vuoden kantelelevyksi valitsin Rönsyn.
Vuodesta 2007 toimineen yhtyeen jäsenet ovat: Helmi Camus, kontrabasso, harmooni, laulu, Maija Kauhanen, konserttikantele, Saarijärven kantele, alttosaksofoni, harmooni, laulu, Kaisa Ristiluoma, 2- ja 5-rivinen harmonikka, laulu.
Alla yhteenvetoja kuuntelun synnyttämistä ajatuksista:
Leimallista triolle on tarttuva musiikin tekemisen riemu ja intensiteetti. Kun taito on hallinnassa, saattaa vanhalle tradille antaa raikkaan, uuden kuosin. Niin Rönsy myös tekee ja kuljettaa nimensä mukaisesti uusia versoja suuntaan jos toiseenkin. Tämä pätee niin instumentaaleihin kuin laulettuihinkin kappaleisiin.
Lopputuloksena syntyi dramaturgialtaan vaihteleva kokonaisuus, jossa uudet tradisovitukset ja omat sävellykset sekoittuivat sopivasti, mausteina yhtälailla vankkaa vanhaa kuin pippurista uuttakin.
Levyn soundit ovat luonnollisen miellyttäviä ja sointi pyöreä. Keskinäinen balanssi on paikallaan, ja kaikki yksityiskohdat kuluvat, vaikka satsi olisi paksumpaakin. Ja mikä parasta, esityksiä ei ole  ”pakattu = kompressoitu pilalle”.
Sitten vielä päätteeksi uskomusiikilliseen, mutta levyä hypistelevälle kuuntelijalle erittäin tärkeään asiaan: paketin ulkomuotoon ja informaatioon.

Rönsyn levyn ulkoasu on kuvineen, piirroksineen ja teksteineen sopivasti mielikuvituksellinen sekä myös tietoa antava. Syventävää tuntemusta itse kukin voi etsiä nettiosoitteista, jotka on painettu lehtiseen. Rönsymäiseen olemukseen olisi mielestäni sopineet kovia muovikansia paremmin pehmeä paketti uusio­pahvista. Lieneekö viimemainittu paketointi sitten edelleen kovaa vaihtoehtoa kalliimpi ratkaisu.
Näillä mietteillä lämpimät onnitteluni rönsyilevän rikkaasti musisoivalle triolle!