KANSAINVÄLINEN
KANTELEKILPAILU 3.-5.5.2024
Konsertit ja muu oheisohjelma
Pe 3.5. klo 19.00 Avajaiskonsertti Palokan Pelimannitalon salissa (Saarijärventie 71, 40270 Palokka).
vapaa pääsy Kimaran ja kilpailun osallistujille, muille 10 e liput ovelta
LA 4.5.
klo 16.00 KanteleKimaran ja sarjan 1 päätöskonsertti ja palkintojen jako, Hannikaissali
Tule kuulemaan upean Kimara – ja kilpailupäivän satoa ja katsomaan palkintojen jakoa!
Musiikkikampuksella (Pitkäkatu 18, 40700 Jyväskylä)
klo 20.30 Cienna, Poppari-klubi, (Puistokatu 2 4, 40100 Jyväskylä)
K18, alaikäiset huoltajan kanssa
Ovet auki klo 20.00
vapaa pääsy Kantelekilpailuun ja KanteleKimaraan osallistuville, muille 10 e ovelta
POP UP KONSERTTEJA:
klo 11.30-12.30 Suomen kantelemuseolla Palokan pelimannitalossa
klo 12.30-15 Sepän kauppakeskuksessa
klo 12.30-15 Aalto 2 -museokeskuksessa
Su 5.5.
klo 16.30 Kanteleen pyörtehissä -jamit/yhteissoitto, vetäjinä Anu Alviola & Aurora Visa, Hannikaissalin edessä Musiikkikampuksella (Pitkäkatu 18, 40700 Jyväskylä)
Kanteleen pyörtehissä – jamit
Anu Alviola ja Aurora Visa johdattavat ja kutsuvat soittajia yhteissoittoon Kanteleen pyörtehissä – pienkanteleiden soitto-oppaan materiaalin pariin. Jamit ovat kaikille avoimet – taitotasoon, ikään tai soittimeen katsomatta, joissa pääset soittamaan (tai laulamaan) mukaan matalalla kynnyksellä. Mukaan tarvitset siis vain iloista soittomieltä kanteleen pyörtehissä!
klo 17.30 Sunnuntain sarjojen päätöskonsertti ja palkintojen jako
Musiikkikampuksella (Pitkäkatu 18, 40700 Jyväskylä)
Konsertti toteutetaan Martti Pokela 100-juhlavuoden hengessä. Tule kuulemaan kilpailupäivän satoa ja juhlistamaan upeaa kisaviikonloppua!
POP-UP -konsertteja:
klo 11-12.30 Suomen kantelemuseolla Palokan pelimannitalossa
klo 12-15 Sepän kauppakeskuksessa
klo 14-15.45 Aalto 2 -museokeskuksessa
Suomen kantelemuseossa vieraileminen
Pop-up konserttien ajat ja paikat
Suomen Kantelemuseo
Suomen Kantelemuseo aloitti toimintansa 2009 Jyväskylässä, Palokan Pelimannitalossa. Museon perusti Kari Dahlblom (1955-2017), joka oli ansioitunut soitintutkija, tietokirjailija ja mestaripelimanni. Nykyään museossa on noin sata soitinta.
Museossa kuullaan pop-up konsertteja la klo 11-14 ja su klo 11-13.
Aukioloajat (opas paikalla aukioloaikoina, lisäksi esitteitä itsenäisen museoon tutustumisen tueksi):
Perjantaina klo 16-21 (myös kahvila auki)
Lauantaina klo 10-15.30 ja klo 18-20
Sunnuntaina klo 10-13.00
Saapumisohjeet Suomen Kantelemuseoon:
Saapumisohjeet Palokan Pelimannitalolle. Osoite on Saarijärventie 71, 40270.
AUTOLLA:
1. Jatka koilliseen pitkin Pitkäkatua, jatka liikennevaloista Voionmaankadun yli. Jatka 1 km.
2. Käänny oikealle Nisulankadulle. Jatka 1,7 km.
3. Käänny vasemmalle rampille E75 kohti Oulu/Lentokenttä/Kokkola. Jatka 4 km.
4. Käänny liittymästä kohti Ruoke/Laajavuori/Palokka.
5. Poistu liikenneympyrän 3. liittymästä tielle Palokanorsi. Jatka 200 m.
6. Poistu liikenneympyrän 2. liittymästä edelleen tielle Palokanorsi. Jatka 170 m.
7. Poistu liikenneympyrän 1. liittymästä oikealle kohti Saarijärventietä. Jatka 350 m.
8. Olet perillä.
BUSSILLA:
Aikatauluja ja reittiohjeita löydät myös osoitteesta linkki.jyvaskyla.fi tai Linkki-sovelluksesta.
Bussipysäkit sijaitsevat Musiikkikampuksen vieressä molemmin puolin Voionmaankatua. Keskustaan pääsee pysäkiltä Pitkäkatu 1, joka sijaitsee samalla puolella tietä kuin Musiikkikampus. Toisella puolen tietä sijaitsee pysäkki Pitkäkatu 2, josta pääsee kätevimmin Palokan Pelimannitalolle. Bussissa on edullisinta maksaa pankkikortilla tai Linkki-sovelluksella.
Kulku Musiikkikampukselta Palokan Pelimannitalolle, bussilinja 25:
Lauantaisin:
Kl0 8.10 ja 8.40, 9.10 ja 9.40, 10.10 ja 10.40 jne. Aikataulu toistuu samanlaisena koko päivän.
Sunnuntaisin:
Klo 8.40, 9.40, 10.40, 11.10 ja 11.40, 12.10 ja 12.40 jne. Aikataulu toistuu samanlaisena lopun päivää.
Reittiohje:
Nouse bussiin numero 25 pysäkiltä Pitkäkatu 2. Matkusta 17 pysäkkiä, noin 16 min. Jää pois pysäkillä Palokanorsi 838I. Käytä Prisman vierestä lähtevää alikulkua ja kävele n. 300 m. Lidlin rakennus jää vasemmalle. Kävelytien loputtua käänny oikealle Saarijärventielle ja kävele n. 200 m. Pelimannitalo on oikealla.
Kulku Palokan Pelimannitalolta Musiikkikampukselle, bussilinja 25:
Lauantaisin:
Klo 9.25 ja 9.55, 10.25 ja 10.55 jne. Aikataulu toistuu samanlaisena koko päivän.
Sunnuntaisin:
Klo 9.25, 10.25, 11.25 ja 11.55, 12.25 ja 12.55 jne. Aikataulu toistuu samanlaisena loppupäivän.
Reittiohje:
Käänny Palokan Pelimannitalon pihasta vasemmalle. Kävele n. 300 metriä, kunnes näet oikealla kävelyliittymän bussipysäkille. Lidl jää vasemmalle. Pysäkin tunnus on 838 L. Nouse bussiin numero 25. Aja 15 pysäkkiä ja jää pois pysäkillä Pitkäkatu 1 Musiikkikampuksen vieressä.
Tietoa museosta:
Teksti: Maria Ojanperä
Suomen Kantelemuseo aloitti toimintansa 2009 Jyväskylässä, Palokan Pelimannitalossa. Museon perusti Kari Dahlblom (1955-2017), joka oli ansioitunut soitintutkija, tietokirjailija ja mestaripelimanni. Aluksi museossa oli n. 40 kannelta, mutta lahjoitusten ja uutteran keräilytyön ansiosta soittimien määrä on noussut yli sataan. Museossa on näytteillä soittimia koko kanteleen levinneisyysalueelta painopisteen ollessa suomalaisessa ja erityisesti keskisuomalaisessa kanteleperinteessä. Museon näyttely johdattaa yleisön vanhoista, kovertaen valmistetuista kanteleista uudempaan, osista valmistettujen kanteleiden aikakauteen. Esillä on muun muassa kuuluisien keskisuomalaisten ja perhonjokilaaksolaisten kanteleenrakentajien soittimia. Näyttely etenee järjestelmällisesti kohti nykypäivää, ja tärkeänä osana suomalaista kulttuuria esitellään konserttikanteleen kehitystä.
Näyttelyn loppupäässä luodaan katsaus Baltian alueen kantelekulttuureihin ja Suomessa sekä muualla käytettyihin kanteleensukuisiin soittimiin. Museon näyttelyssä on esillä muutamia merkittäviä soittimia, kuten esimerkiksi kanteletaiteilija Ulla Katajavuoren kantele. Palokan Pelimannitalon omistaa Jyväskylän Kansanmusiikkiyhdistys. Kantelemuseossa on mahdollista päästä kuulemaan myös soittoa historiallisilla ja moderneilla kanteleilla. Suomen Kantelemuseo on merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde, jota pyritään jatkuvasti kehittämään ja viemään museotoimintaa ammattimaisempaan suuntaan. Kantele on ollut erottamattoman tärkeä osa suomalaista kansanperinnettä, ja yhä edelleen se on suosiossa harrastussoittimena. Kantelekulttuuri kehittyy ja muuttuu koko ajan, ja kanteleella tehdään jatkuvasti uusia aluevaltauksia mitä erilaisimmissa musiikkityyleissä. On tärkeää, että museotoiminnan avulla voidaan säilyttää muistissa kanteleen kehityskulku kansansoittimesta nykyisen kaltaiseksi monipuoliseksi ja rikkaaksi soitinperheeksi. On tärkeää myös saattaa museon avulla yhteen muusikko-, kulttuuri- ja tutkijapiirejä sekä tarjota yleisölle ainutlaatuisia elämyksiä.
Lisätietoja artisteista:
Laura Linkola on kantelisti, kapellimestari ja kuoronjohtaja, joka nauttii suuresti näiden tehtävien vastakkaisista olemuksista. Intiimi kantelemusisointi kotikonserteissa ja pienissä tiloissa toimii vastapainona sinfoniaorkestereiden suurelle koneistolle. Kanteleella Linkola on esiintynyt mm. kahdesti Sveitsin kansallisessa radiossa ja Kuhmon kamarimusiikissa sekä ollut kantaesittämässä kahta kamarioopperaa. Linkola on työskennellyt pitkäjänteisesti kanteleensoiton ohjelmiston laajuuden ja saavutettavuuden parissa mm. kehittämällä kanteleohjelmistotietokannan ja sovittamalla eri aikakausien teoksia kanteleokokoonpanoille. Pian kantaesityksensä saa Linkolan käsissä Kalevi Aholta tilattu kantelekonsertto Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa. Linkola on johtanut Joensuun kaupunginorkesteria sekä Sinfonia Lahtea sekä kunnianhimoisia amatööriorkestereitaan sekä Sveitsissä että Suomessa. Opintonsa Linkola on suorittanut Sibelius-Akatemiassa sekä Sveitsin Genevessä ja Lausannessa perehtyen mm. vanhaan musiikkiin.
Kanneltaja Pauliina Syrjälä on uppoutunut Saarijärven kanteleen erilaisiin sointiväreihin ja soittotekniikoihin. Perinteisesti tätä kanteletta soitettiin puutikulla tai kovalla nahanpalalla, mutta Syrjälä käyttää soitossaan tikun lisäksi mm. neulepuikkoa, maalipensseleitä ja erilaisia työkaluja. Hän kehittää soittimelle uusia soittotapoja ja kantele soi myös lyömäsoittimena. Syrjälän luoman musiikin juuret ovat syvällä erilaisissa kansanmusiikin traditioissa, ja hänen sävellyksissään tunnelmat vaihtelevat hiljaisen minimalistisesta äänimaailmasta industrialistiseen paukkeeseen. Syrjälä toimii kansanmusiikin lehtorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ja soolotyöskentelyn lisäksi hän musisoi myös aktiivisesti eri kokoonpanoissa. Saarijärven kantele oli keskeisessä roolissa Syrjälän taiteellisessa tohtorintutkinnossa ”Hytkypolkka ja hyppivä puuhevonen – Kansanmuusikko säveltävänä perinnesoittajana”, joka valmistui vuonna 2020.
Lisäksi Senni Heiskanen, Kati Rantala, Hanna Ryynänen ja Jenni Venäläinen esittävät konsertissa Saarijärven kanteleen soitto-oppaan ohjelmistoa.
Aurora Visa on Visa on kantelemuusikko, säveltäjä ja pedagogi, joka pyrkii tuomaan 10- ja 15-kielisiä kanteleiden monipuolisuutta esille musiikissaan, samalla kehittäen uusia soittotapoja. Visa kiertää ympäri Suomea pitämässä koulutuksia pienkanteleiden soitosta, minkä lisäksi hän opettaa Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun musiikkiopistossa. Aurora on musiikin maisteri Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmästä, jossa hän opiskeli kanteletta esimerkiksi Maija Pokelan ja kanteletaiteilija Ida Elinan johdolla syventyen myös säveltämisen maailmaan Kalle Vainion kanssa. Aurora keikkailee ahkerasti soolona, sekä esimerkiksi duonsa Aléan kanssa, jossa hän soittaa klarinetisti Annika Lyytikäisen kanssa.
Cienna
Senni Eskelinen, sähkökantele
Kaisa Leskinen, laulu
Uniikki folkduo Cienna on tiivis ihmisäänen ja elektroakustisen kanteleen muodostama kudelma. Cienna on ilmaisuvoimaltaan kahden muusikon muodostama kokonainen orkesteri, jossa kuuluvat sielukkaalla tulkinnalla sävytetyt tarinat ja kanteleen monisävyiset sekä syvät äänimaailmat.
Kaisa Leskinen on valovoimainen laulaja, joka tuli tunnetuksi vuoden 2021 Voice of Finland -laulukilpailun menestyjänä. Senni Eskelinen taas tunnetaan Suomen eturivin kantelistina, jolla on pitkä kokemus 39-kielisen sähkökanteleen ilmaisumahdollisuuksista yhtyetoiminnassa niin kevyen- kuin taidemusiikin puolella.