Sanat alkoi Tiinan päässä
pa-pa-papattaa
Kun kuunteli hän levyllisen
Ma-ma-mariskaa:
Tää on kantelerap-rap-rap-rap-rap
Viritä ensin tap-tap-tap-tap-tap-
Piin! Sitten kieliä plim-plim-plim
Ei mee yhtään hullummin
Näin se Vänen kannel soi-soi-soi
Ja kaikki soittaa kivaa, toi-toi-toi
Jengi relaa, on nastaa, ilakoi
Kanteleellaan osaa, pitää, saa ja voi
Mieti pikku tovi kaikkii vanhoi gurui
Soittivat jouhikoita, kanteleita,
pillei, liruilurui
Sullakin on käsissäsi pelit soiton lumoon
Soita, improo, sävellä kuulijasi kumoon
Hei kaikki vanhat ja nuoret
Ympäri koko isänmaamme Suomen
Nyt seuraa tiukkaa yhteiskuntakritiikkii
Ei kukaan haluu et soitot loppus
ja pantais ovet kii
Kulttuurille pitää saada lisää
sitä massii
Nuori jengi tarvii tekemistä,
tää pitäs tajuta sassiin
Opet tarvii tuntei, keikkoi
että olis töitä
Ei tarttis turhista murehtia ja
kiristellä vöitä
Sanat alkoi Tiinan päässä
pa-pa-papattaa
Kun kuunteli hän levyllisen
Ma-ma-mariskaa
Ja kun kuulen levyllisen kanteletta
alan heti tsillaamaa
Nyt pistän tähän pisteen, hyvää kesää,
meen ulos grillaamaan.
teksti: Tiina Komulainen
Kantele 2/2009