Kanteleen muoto on kartiomainen ja sen pää on avoin. Kuva: Sauli Heikkilä
Onko kantele valmis vai mullistaako turkulaisen tuotekehittelijän Kimmo Korpelan keksintö kanteleen rakenteen tulevaisuudessa?
Kun tämän päivän kanteleen rakenne on pääpiirteissään vuosisatoja vanha ja nykyisen konserttikanteleenkin malli on peräisin jo 1940-luvulta, on uudella mallilla pitkä tie kuljettavanaan. Joka tapauksessa turkulaisen keksintö voi parhaimmillaan tuoda hauskan uuden mallin, jonka yleistyminen riippuu hyvin monesta tekijästä. Nyt ollaan aivan alkuvaiheessa. Sen verran kiinnostava innovaatio on, että se ansaitsee lähemmän tarkastelun.
Kylkiherätteinen akustinen torvi
Kimmo Korpelan kehittämän soittimen mallin kaksi perustavaa ajatusta on, että soitin on päästä auki, ja muoto on kiilamainen. Ikään kuin suppilomaisessa megafonissa, jonka avulla ääni kantaa kauemmaksi. Näin usein hiljaiseksi soittimeksi mielletyn kanteleen sointi saa voimaa, pituutta ja syvyyttä.
– Tavallisesta kanteleesta tulevat kirkkaammat äänet voimakkaammin, mikä tuo sille tunnusmerkillisen heleyden. Tässä ääni tulee kielestä suoraan ulos, olipa kielen materiaali mikä tahansa, kertoo Kimmo Korpela.
Korpela ei ole soveltanut innovaatiotaan pelkästään kanteleeseen, vaan myös kitaraan ja ukuleleen.
– Kantelehan on oikeastaan kitara ilman kaulaa, naurahtaa Korpela.
Keksintöä ei ole vielä esitelty missään aikaisemmin julkisesti, vaan ainoastaan pienessä piirissä ja salassapitosopimuksella, koska sille on haettu patenttia viime heinäkuussa. Vastaanotto on ollut sen verran myönteinen, että keksijä päätti katsoa, millaisen vastaanoton se kantelepiireissä saa.
Haaveena ammattimainen
soitinrakennus
Kimmo Korpelalla on insinööritausta ja hän on tehnyt viimeiset kolmekymmentä vuotta muovi-, paperi- ja kaivosteollisuuden koneautomaation kehitystötä.
Idea “torvikanteleesta” tuli jo kaksikymmentä vuotta sitten, mutta vasta viimeiset kaksi vuotta hän on rakennellut siitä käytännön sovelluksia. Nyt on tarkoitus aloittaa koesoitot kanteleen ammattilaisten kanssa ja ryhtyä myös soittimen tieteellisiin mittauksiin. Rakentaja ottaa mielellään vastaan kiinnostuneiden yhteydenottoja.
Tälläkin hetkellä soittimilla olisi kysyntää sen verran, kuin vain kerkiää rakentamaan. Lähinnä kitaroita, mutta kaksi ukuleleäkin on jo valmiina.
Toimitukseen tuotujen kanteleiden muodot ovat selkeän yksipiirteisiä ja ne on varustettu huomattavan isolla ponnella.
– Iso ponsi antaa soittoasennoille uusia mahdollisuuksia. Kulmikkuus… no insinööri tykkää kulmista, naurahtaa Korpela.
– Ja jos joku disaineri innostuu tuotetta muotoilemaan, niin kaikin mokomin.
Keksittiinkö pyörä uudelleen?
Pyysin paria kantelistia kokeilemaan malleja. Vastaanotto oli varovaisen positiivinen. Sointia pidettiin miellyttävänä, joskaan isompi malli ei kestänyt kovaa soittoa. Se saattoi tosin johtua liian matalasta virityksestä. Isomman mallin varsin leveänä viuhkana olevien kielten todettiin tuovan haasteita soittoasennolle. Tilauksesta ne tosin saa sellaiseen asentoon kuin haluaa, varsinaiseen rakenteeseen sillä ei ole merkitystä.
Keskustelin aiheesta myös Jyrki Pölkin ja kantelemuseolla Jyväskylässä Kari Dahlbomin kanssa eikä kumpikaan suoralta kädeltä pystynyt osoittamaan, että juuri tällainen keksintö olisi tehty vaikka Dahlbom kertoikin kanteleita koverretun sieltä sun täältä. Jyrki Pölkki sanoi myös, että hyvin monenlaista kokeilua on tehty.
– Tekijä on oikeilla jäljillä, rakenne muistuttaa puhelimessa mainitsemaani Deltaria. Itse käytän termiä vapaareunainen äänensäteilijä, kertoo Jyrki Pölkki.
Deltaria mainostetaan netissä aivan uutena soittimena. Se näyttää tetralta, jonka sivussa on kieliä ja joka on leveältä sivulta auki.
Kaikki, joilta kommentteja kysyin, suhtautuivat kehittelytyöhön positiivisesti. Uudet rakentajat ja innovaattorit toivotettiin tervetulleiksi.
Ja kehittely jatkuu
Tulevaisuudesta Kimmo Korpela sanoo toivovansa voivan jatkaa kehittelyä ja rakentelua edelleen.
– Seuraavana olen miettinyt mekaanisten efektilaitteiden tekemistä, tuumii Korpela. Että millaisten? Suunnitelmissa on säröä, kaikua, wah-wahia…
Mutta se taitaa olla jo toisen jutun aihe.