Juhani Pohjanmies (1893–1959) oli suomalainen säveltäjä, soitinrakentaja, kirjailija, urkujenrakentaja, urkutaiteilija keksijä, musiikinopettaja jne. Vaikka mies oli tuottelias monella säveltaiteen alueella, ei hänestä tiedetä musiikinhistorioissa kovinkaan paljoa. Kanteleen ystäviä kiinnostanee Pohjanmiehen kehittämä kromaattinen koulukantele, pianokantele ja vuonna 1946 esitelty sähkökantele.

Pohjanmies opiskeli Helsingin kirkkomusiikkiopistossa vuosina 1911–1914, sekä Helsingin musiikkiopistossa ja Stuttgartin konservatoriossa urkujen soittoa. Vuosina 1919-1928 Pohjanmies toimi Jyväskylän kaupunkiseurakunnan urkurina. Pohjanmies toimi Jyväskylässä myös oppikoulujen laulun- ja soitonopettajana ja kuoronjohtajana. Pohjanmies toimi 1936-1942 Kangasalan urkutehtaassa suunnittelijana ja piirtäjänä sekä apulaisjohtajana. Pohjanmies suunnitteli 80 kirkkourkua. Pohjanmies muutti 1942 Lahteen toimien siellä opettajana kaupunkiin sijoittuneessa Viipurin musiikkiopistossa. Hän jatkoi myös säveltäjän työtään siirtyen 1945 vapaaksi taiteilijaksi. Pohjanmiehen sävellystuotantoon kuulu mm. kantaatteja, noin 40 kuorolaulusta, 95 lastenlaulua, näytelmämusiikkia, hengellisistä  musiikkia, sekä piano- ja urkuteoksista. Tunnetuin Pohjanmiehen sävellyksistä on  1920-luvulla tupakka-askin takakanteen sävelletty Kuubalainen serenadi.  1940-luvun lopulla Pohjanmies kirjoitti myös kolme tieteisromaania. Vuonna 1947 Pohjanmies perheineen muutti Hollolan Vanha-Hannukkalaan jossa hän vietti viimeiset vuotensa.

Koulusoittimien pioneeri

Milloin Pohjanmies aloitti koulusoittimien kehittelyn ei ole tiedossani. Törmäsin Pohjanmiehen pinnaharppuun Kolhon kansakoulussa vuonna 1986. Pari vuotta sitten sain Markku Aartiolta Pohjanmiehen kromaattisen diskantti koulukanteleen, jonka pohjassa lukee Seija Ijäs 24.12.1940.  Pohjanmiehen koulusoitinkokoelmaa kuului eri kokoisia kanteleita, pinnaharppu ja priimisoitin. Priimisoittimen soitto-opas ilmestyi vuonna 1945.  Priimi-soittimia valmisti Lahdessa Puukiska oy.

Soittimet kuvastavat hyvin sota-ajan köyhiä oloja. Soittimien hankinta-hinta ei ole varmaan ollut kovinkaan korkea. Nykyisellä hintatasollakaan soittimien perusmateriaalien hinta ei nouse kovinkaan moneen euroon. Pinnasoitin koostuu pahvilaatikosta, puukapulasta ja teräspinnoista. Priimisoitinta voisi kuvailla sikarilaatikoksi, johon on laitettu kaula ja pari kieltä. Kaikki soittimet ovat kromaattisia. Onko muille soittimille soitto-opasta, ei ole tiedossa. Soittimien käytöstä on kuitenkin tietoa eri puolilta suomea. Lahdessa oli kokonaisia koululuokkia, jotka soittivat Pohjanmiehen koulusoittimia.

Lieneekö Pohjanmiehen kuoleman syytä, että koulusoitinperhe hautautui vähitellen unholaan. Joka tapauksessa Pohjanmies oli tässäkin asiassa pioneeri. Matti Raution kirja Rytmimusiikki ja koulusoittimet -teos ilmestyi vuonna 1959 ja sen myötä saimme kouluihimme kanteleiden ja priimisoitinten tilalle nokkahuilut, tamburiinit ja puukilkat.

Kromaattinen Koulukantele (diskantti)

Kanteleen kansi ja pohja ovat vaneria ja ne on liitetty liimalla kuusesta ja koivusta tehtyihin sivuihin. Kanteleessa on kolme kieltä, joiden viritys on: f, c1 ja g1. Soittimesta saa kromaattisen asteikon laajuudeltaan reilun kolme oktaavia f–g2. Kielet on kiinnitetty kupukantaisilla nauloilla soittimen päähän, josta ne kulkevat samanlaisilla nauloilla varustetun tallan kautta toiseen päähän jossa ne kiinnittyvät kolmeen viritystappiin. Soittimen kanteen on liimattu paperi jossa on asteikko nuoteilla. Jokaisen sävelen kohdalla on edelleen kupukantainen naula, jota vasten kieltä painetaan toisella kädellä. Toisella kädellä näppäillään kieltä. Soittimen mitat ovat: pituus 475 mm, korkeus 42 mm ja leveys 122 mm.

Lopuksi on jälleen todettava, että Salmisen suurkannelta ei saisi nimittää kromaattiseksi kanteleeksi, kun meillä on Suomessa oikeitakin kromaattisia kanteleita, kuten Pohjanmiehen kanteleet.  Pohjanmiehen kanteleista riittää vielä kirjoitettavaa seuraaviinkin artikkeleihin. Jos joillakin lukijoista on jotain tietoa Pohjanmiehestä, se on tervetullutta, sillä hänen historiastaan ja soittimista on kirjoitettu vähän. Suomen kirjastosta löytyy vain Pohjanmiehen tieteisromaanit. Johannes Heikkilä on koonnut Pohjanmies-kirjastonsa huutonetistä.

Lähteitä:

• Pohjanmies, Juhani
• (1926) Koraali-koulu yksinopiskelua ja lyhyttä koulukurssia varten. Gummerus
• (1945) Koululaulujen säestysorkesteri. Priimi-säestyssoittimen käytön opas. GUMMERUS
• (1945) Kootut lastenlaulut. GUMMERUS
• (1946) Helikopteri, tieteisromaani. WSOY
• (1948)  Laboratorio 13, tieteisromaani. WSOY
• (1948) Avaruuslaiva, tieteisromaani. WSOY
• (1952) Harmoninsoittajan taskukirja. Suomen Harmonitehtailijoiden yhdistys.r.y.
• Matti Rautio (1959 Rytmimusiikki ja koulusoittimet. Helsinki:Fazer
• Iso Musiikkitietosanakirja (1978) WSOY
• Johannes Heikkilän Juhani Pohjanmies -arkisto

Kantele 4/2009

teksti: Rauno Nieminen