Hans Wallen (1874–1968), eli Johannes Wallenius lähti siirtolaiseksi Amerikkaan toukokuussa 1902. Amerikassa Wallen pani täytäntöön antamansa lupauksen tehdä kanteleen hyväksi minkä voi. Wallen soitti ja rakensi kanteleita ja hänellä oli viisi patenttia kanteleeseen. Niistä merkittävin oli vuosisadan alussa keksitty ”duurien vaihtaja”. Hannes Wallenin nimi tuli tietoisuuteen Suomessa vuonna 1950, kun hän vieraili vanhassa kotimaassaan ja organisoi kanteleen lahjoituksen Jean Sibeliukselle.
Hannes Wallen syntyi Orivedellä 3.10.1874, meni nikkarinoppiin Tampereelle, missä kuuli kanteleensoittoa ensimmäisen kerran. Wallen liittyi Tampereella työväenyhdistyksen lauluseuraan jonka johtajan luona hän näki pienen tumman Väinön kanteleen. Tuosta alkoi rakkaus kanteleeseen jolle Wallen vannoi ikuista ystävyyttä. ”Katsoin sitä kauan, viimein kosketin sen kieliä. Olemukseni läpi tuo kaunis sointu tuntui menevän. Ikuista ystävyyttä silloin kanteleelle vannoin.”
Hans Wallenin jännittävän tarinan voit lukea Kantele-lehdestä 1/2012, lehden saat liittymällä Kantele-liittoon: http://kantele.net/liity. Vanhoja numeroita voit lukea lehtiluukku.fi-sivustolla.