Silja Europa irtaantui Turun satamasta mukanaan 3000 nimenomaan kansanmusiikkiristeilylle lippunsa varannutta matkaajaa. Osallistujista noin kolmannes oli tapahtuman esiintyjiä ja loput innokkaita kansanmusiikin ja -tanssin ystäviä. Laivalla julkistettiin vuoden 2005 teema: ”Folkkia ikä kaikki”, jonka tarkoituksena on tuoda esille kansantanssin ja -musiikin koulutusta. Folklandia on suurin kansantanssin ja -musiikin valtakunnallinen talvitapahtuma.

Kanteletta risteilyllä olivat edustamassa yhtyeet Iloset, Heliät ja Rämpsäkät Keski-Karjalan Musiikkiopistosta, Kardemimmit Musiikkiopisto Juveliasta Espoosta sekä Vuoden Kanteleyhtyeeksi Kanteleliiton toimesta valittu Brelo Pornaisten Laukkosken kylältä. Kanteletta kuultiin edellisten lisäksi myös muissa yhteyksissä, mm. Pakilan Musiikkiopiston oppilaista ja opettajista koostuneessa Soitanda-yhtyeessä. Kanteleliittoa edustivat Riitta Huttunen, Pekka Lovikka ja Tiina Komulainen reippaasti uusia jäseniä rekrytoiden sekä liiton toiminnasta ja kanteleesta ylipäätään kertoen.

Kanteletunti aamutuimaan

Kanteletunti oli tänäkin vuonna järjestetty aamuun. Aamuinen yleisö oli varmasti hyvillään, kun oli saanut kuulla aimo annoksen ihanaa musiikkia. Useiden risteilijöiden osalta pitkälle yöhön venähtänyt ilta ei voisi kauniimpaa aloitusta saadakaan.

Konsertissa esiintyivät Iloset, Heliät ja Brelo. Iloset on pirtsakka nuorten tyttöjen ryhmä, jossa ison kanteleen lisäksi soitetaan mm. haitaria sekä lauletaan. Ohjelmisto oli mukavan menevää nykykansanmusiikkia ja Iloset soitti reippaasti ja taitavasti, ollen todellakin ilona kuulijoilleen. Ilosissa soittavat Kiisa-Mari ja Piita Kemppainen, Emilia ja Kaisa Kamppuri, sekä Mira Majoinen. Ryhmää on ohjannut Sari Kaasinen.

Hieman vanhempien yhtye on Heliät, jossa heläyttävät Heli Rautiainen, Henni Heinonen, Aino Huotanen ja Sirja Ikonen isoja kanteleitaan. Yhtyettä on ohjannut Saila Kinnunen ja vetovuoro vaihtuu nyt Sari Kaasiselle. Ohjelma oli varsin taitavasti ja mielenkiintoisesti koottu. Ohjelmisto oli nykykansanmusiikkia, jossa oli käytetty monipuolisesti kanteleen eri tehokeinoja. Korva ilahtui myös harkitusta nyansseista.

Konsertin päätti 13-henkinen Vuoden Kanteleyhtye Brelo. Ohjaaja, kantelepedagogi Vilma Timonen ei ollut päässyt paikalle mutta Brelo selviytyi konserttiosuudestaan erittäin mallikkaasti. Näyttävä orkesteri soitti monipuolisen ohjelman ja kuulijaa ilahdutti yhtyeen tarkka yhteissoitto ja se, että kanteleleiden balanssit olivat keskenään kohdallaan, vaikka yhtyeessä soitetaankin erityyppisiä, äänivolyymiltaankin erilaisia pienkanteleita, isoa kanteletta ja Saarijärven kanteletta. Brelon eräs kiistaton vahvuus onkin juuri tämä erilaisista pienistä kanteleista koostuva muhkea yläsävelrikas sointi. Puhumattakaan siitä, kuinka upealta orkesteri näyttää – hienoa Brelo!

Konkarin ottein

Risteilyn aikana kuultiin vielä laadukasta kantelemusiikkia mm. Kompista Kipinää -konsertissa, jossa nelihenkinen tyttöorkesteri Kardemimmit ilahdutti kuulijoita musiikillaan. Kardemmit ovat kotoisin Espoosta ja musisoivat erikokoisilla kanteleilla musiikkiopisto Juvenaliassa. Sanna Huntus on ollut Kardemmien opettajana ja tänä lukuvuonna heitä on opettanut Mari Toivola. Kardemimmit soittivat konkarin ottein kuuluttaen esiintymisensä itse, laulaen äänissä ja samalla soittaen taidokkaasti kaunisäänisiä kanteleitaan. Vakuuttava porukka ja taidokasta soittoa! Ihanaa nähdä näin taitavaa ja motivoitunutta nuorta kantelepolvea.

Laivalla kuultua

– Kanteleensoittaja ja Sibelius-Lukiolainen, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston nuorisokoulutuksen kanteleoppilas Maija Kauhanen Järvenpäästä: ”Tämä on hyvä festivaali, koska täällä on hirveästi erilaista kansanmusiikkia samassa paikassa, ja täällä on helppo kiertää ja kuunnella. Harmittaa vain se, että konserteissa on päällekkäisyyksiä ja siksi kaikkea ei voi kuunnella. Kanteletta kyllä olisi saanut enemmänkin. Täällä on aivan kaiken ikäisiä ja -henkisiä ihmisiä, eli sekaan mahtuu jokainen! Mulla olisi ollut hirveä hinku päästä tänne tänä vuonna soittamaan, mutta valitettavasti nyt ei ollut sellaista bändiä, jonka kanssa olisin tullut. Ehkä ensi vuonna sitten!”

– Kanteleensoittaja ja kanteleensoiton opettaja Mari Toivola Espoosta: ”Täällä on mukava tavata ihmisiä, joita ei muuten näe kovin usein. Konserttitarjonta on minusta monipuolista ja tasokasta. Yölliset spontaanit jamit ovat minusta tosi hauskoja. Negatiivista on vain se, että joka paikkaan pitää jonotella, kun meitä on niin paljon. Ristelyn pituus on sopiva, vain yhden yön yli, niin että hyvin tämän jaksaa.”

– Kanteleenrakentaja Pekka Lovikka Yli-Torniosta: ”Varsinaista kanteleväkeä on minusta täällä melko harvassa, mutta kanteleesta kiinnostuneita käy paljon – sellaisia, joilla joku tuttu soittaa tai ovat joskus käyneet kantelekonsertissa. Kyllä täällä tietous leviää, voi sanoa, että ainakin kymmeniä ihmisiä on käynyt kyselemässä kanteleesta ja Kanteleliitosta. Tämä on reipashenkinen tapahtuma kansanmusiikkihenkisille, saa kuunnella musiikkia ja tanssia. Täällä on ihan laidasta laitaan kansanmusiikin koko kirjo edustettuna.”

– Keski-Karjalan musiikkiopistolaiset, kanteleensoittajat Sirja Ikonen Rääkkylästä ja Henni Heinonen Pyhäselältä: ”Tosi mukavaa, että saamme esiintyä ja näemme paljon kansanmusiikkia muualtakin päin Suomea. Täällä on paljon konsertteja, joissa ei muuten varmasti tulisi käytyä. Kaikki täällä on kivaa, ainoa moite on että laiva keinuu… hauskaa päästä esittämään näitä kappaleita, joita on viikottain yhteytunnilla harjoiteltu.”
Ensi vuonna me kanteleensoittajat voisimme tehdä Folklandialle oikein kunnon rynnäkön, näkyä ja ennenkaikkea kuulua, tavata toisiamme, tutustua uusiin ihmisiin ja nauttia mukavasta meiningistä!

Kantele 1/2005