LEVYARVIO
Kirjoittanut
Sanni Virta
Fire in the North Sky
Epic Tales from Finland (Saatuja Sanoja)
Fire in the North Sky -levyllä soittaa yhtye, johon kuuluvat Anna-Kaisa Liedes, Kristiina Ilmonen, Timo Väänänen ja Nick Hennessey. Levy rakentuu runolaulajien laulamien Kalevalan tarinoiden ympärille, ja Anna-Kaisa Liedeksen laulua ja Nick Hennesseyn kerrontaa täydentävät mahtavasti Timo Väänäsen kantele ja pyngyr sekä Kristiina Ilmosen huilut ja perkussiot.
Käsittääkseni Saatuja sanoja on ohjelmakokonaisuus, jota on esitetty aiemmin ainakin Englannissa, ja nyt se on levytetty. Kalevalan tarinat on käännetty englanniksi, mutta tarinaa kuljetetaan välillä myös suomeksi. Levyllä hyödynnetään tarinankerrontaperinnettä: Nick Hennessey näyttelee ja lausuu tekstejä elävästi, hän osaa kuljettaa tarinaa ja kertoa sitä mukaansatempaavasti. Anna-Kaisa Liedes laulaa suomeksi kalevalaisessa runomitassa. Levyn kaikilla muusikoilla on soolo-osuuksia, jotka tuovat heitä vuorotellen enemmän esille. Anna-Kaisa ja Nick puolestaan vaihtelevat kerrontavastuuta, ja välillä ihmisääni on mukana myös efektinä.
Levyn soitinvalikoimassa on hienoja, mielikuvituksellisia ratkaisuja. Musiikissa kuullaan esimerkiksi linnulta kuulostavia huiluja ja erilaisia ihmisen äänenkäyttötapoja, kuten kurkkulaulua. Kristiina Ilmosen perkussiot tuovat hyvää tunnelmaa ja tukevat draaman kaarta. Hänen soitinvalikoimassaan on useita soittimia, ja myös pitkähuilu tekee vaikutuksen. Huilut ja perkussiot luovat Tulen synty -kappaleessa hienon nostatuksen, jota laulu ja kantele pohjustavat jännitettä luoden.
Levyllä on pidempiä tarinoita, joita rytmittävät lyhyemmät instrumentaalikappaleet. Välillä yllytään hurjaan loitsintaan, kuten Tulen synty ja Sampo -kappaleissa. Kokonaisuus alkaa maailman synnyllä. Koskettavassa Aino-kappaleessa kulkevat hienosti osittain päällekkäin suomi ja englanti, ja siinä on hieno puhallinten ja laulun duetto sekä vavahduttava laulusoolo. Kantele on esillä erityisesti instrumentaalikappaleissa. Timo Väänäsen kantele on monipuolisesti ja mielikuvituksellisesti mukana kautta linjan ja tuo kokonaisuuteen upean lisän. Hänen käyttämiään soittimia ovat Kirjokansi-pienkantele ja pyngyr, kanteleen sukuinen soitin Siperiasta, jossa on viisi kieltä. Pyngyr soi muhkeasti ja matalalta – sen kaikki viisi kieltä ovat bassokieliä. Sillä on mahdollista saada rempseää ja voimakasta ääntä plektralla soitettuna, ja esimerkiksi Otso-kappaleessa sen soitosta tulee mieleen juoksu. Myös kappaleessa Kultaneito on kanteleen, kerronnan ja laulun ihanaa tarinankuljetusta ja improvisaatiota.
Olisipa hienoa nähdä tämä esitys livenä! Se toimii kuitenkin hyvin myös kuunneltuna kokonaisuutena, joka tempaisee mukaansa ja saa huomaamaan, miten kiehtovia Kalevalan tarinat ovat. Runomittaa ei tietenkään pysty kääntämään muille kielille, mutta tarinat pystyy, ja ne ovat vahvoja sellaisenaankin. Idea on tyylillä toteutettu, ja sitä ovat toteuttamassa hienot muusikot. Kiinnostaisi tietää, ovatko he tehneet tätä pelkästään improvisoimalla ja kokeilemalla. Kappaletiedoissa ei ole eritelty, kenen sävellyksiä kappaleet ovat ja kuinka paljon on improvisaatiota mukana. Kappaleet kuulostavat kuitenkin voimakkaasti improvisoiduilta, hetkessä syntyneiltä teoksilta. Tekstit ovat esimerkiksi runolaulaja Arhippa Perttuselta ja Anni Tenisovalta tallennettuja, ja runolaulajia on kiitetty kansiteksteissä. On hienoa, että levyllä tartutaan näin perinteisiin tarinoihin ja teksteihin, ja saadaan ne kuulostamaan raikkailta ja kiinnostavilta.