Nemat Battah & Juhani Nuorvala
Englannista kääntäneet Juhani Nuorvala (musiikin teoria) ja Merve Abdurrahmani (laulujen kuvaukset). Tämä artikkeli on julkaistu Kantele-lehdessä 2/2024.
Tämän yhteisprojektimme päämäärä on tuoda uusia aineksia Suomen musiikkikasvatukseen laajentamalla viisikielisen kanteleen ohjelmistoa itäisen Välimeren alueen arabialaisilla kansansävelmillä. Monissa tämän alueen kansanlauluissa käytetään vain neljää tai viittä säveltä. Koska kantele on helppo virittää, se sopii hyvin näiden sävelmien soittamiseen.
Olemme nuotintaneet useita arabialaisia kansanlauluja Levantista ja Egyptistä. Niissä käytetään neljää eri jins-sävelikköä (jins, monikko ajnas). Mukana on Juhani Nuorvalan laatima viritysapu ja linkit verkko-ohjelmaan, jossa kunkin virityksen säveliä voi soittaa korvanvaraista virittämistä varten. Videotallenteilla kanteletaiteilija Juulia Salo soittaa laulut viisikielisellä kanteleella.
Arabialaisessa kansanmusiikissa melodioita koristellaan perinteisin kuvioin ja tekniikoin. Kantelesovituksiimme soittajat voivat vapaasti lisätä omia koristeluitaan, kunhan pitäydytään jins-säveliköissä.
Jins on maqam-asteikon rakenneosa: kolmesta, neljästä tai viidestä sävelestä koostuva sävelikkö. Se on arabialaisen musiikin melodinen perusyksikkö. Maqam on matka läpi usean jins-sävelikön. Kullakin jinsillä on oma intervallirakenteensa, joka säilyy muuttumattomana transponoitaessa. Intervallirakenne antaa sille ominaisen luonteen ja värin. Jinsin toonika, perussävel, on useimmiten jinsin ensimmäinen (alin) sävel, ja se on melodinen painopiste, johon melodia palaa ja jossa se saa päätöksensä. Johtosävel on perussävelen alapuolinen sävel. Ghammaz on tavallisesti jinsin ylin sävel, ja se on toiseksi painokkain. Se toimii usein uuden jinsin aloitussävelenä silloin, kun moduloidaan eli siirrytään uuteen jinsiin tai maqamiin. Jins-sävelikköjä on kolmen eri kokoisia: toonikan ja ghammazin välissä voi olla 1-3 säveltä.
Maqam (monikko maqamat) on kokonainen rikas traditio ja melodiajärjestelmä, joka käsittää asteikot, luonteenomaiset melodiakulut, modulaatiomahdollisuudet, koristelutekniikat ja esteettiset konventiot. Jokainen maqam-asteikko muodostuu kahdesta, joskus kolmesta jins-säveliköstä, ja näistä määräytyvät kunkin maqamin intervallit, melodiakulut, tunnelma ja luonne. Samaten jokaiseen jinsiin kuuluu säveljoukon lisäksi oma tietty karakteri ja musiikillinen sanasto.
Pätevää tietoa maqamista on saatavissa sivustolla www.maqamworld.com
Viritysopas
Jins-sävelikköjen viritys vaihtelee eri perinteissä, historiallisesti ja paikallisesti. Tässä annetut viritykset ovat Nemat Battahin valitsemat ja hienosäätämät.
Oheisilta virityssivuilta ilmenevät myös sävelten taajuudet, mutta viritysmittarin asemesta suosittelemme kanteleen kielten virittämistä korvanvaraisesti unisonoon koneelta tai älylaitteesta soitettavien sävelten kanssa.
Kullekin jinsille on oma virityssivu. Linkki avaa Scale Workshop 3 -verkkosovelluksen sivun. Tietokoneen näppäimiltä A, S, D, F ja G on soitettavissa kanteleen kieliä vastaavat sävelet. Painamalla Shift samanaikaisesti kirjainnäppäimen kanssa saa sävelen jätettyä soimaan. Se sammutetaan painamalla uudelleen samaa kirjainnäppäintä.
Puhelimessa ja tabletissa valitaan virityssivun ylävalikosta Virtual Keyboard, joka avaa ruudukkomaisen koskettimiston. Kanteleen matalinta kieltä vastaava sävel on alhaalla vasemmalla siinä ruudussa, jossa lukee 2/1, 0 ¢, 1.000. Seuraavat sävelet ovat siitä järjestyksessä oikealle.
Jins sikah: https://sw3.lumipakkanen.com/scale/OPj8mQLJZ
Jins hijaz: https://sw3.lumipakkanen.com/scale/OPjEzxN5-
Jins bayati (matalin kieli D): https://sw3.lumipakkanen.com/scale/OPjVXzHP9
Jins bayati (matalin kieli C): https://sw3.lumipakkanen.com/scale/OPjAJvGrO
Jins saba (matalin kieli D): https://sw3.lumipakkanen.com/scale/PPj3I9o4Y
Jins saba (matalin kieli C): https://sw3.lumipakkanen.com/scale/PPjFJ9iEh
Esittelyvideoilla Juulia Salo soittaa näytteet kaikista kappaleista. Oikeasta yläkulmasta voit siirtyä seuraavaan videoon.
1. A’la Dal’oona (lausutaan Ä’lä Däl’oonä): Levant
Jins Bayati (matalin kieli D)
”Al-Daluna” on perinteinen laulu, joka sulautuu luonnollisesti dabken rytmeihin ja liikkeisiin. Teos on ollut kautta aikojaan suosittu alueella, joka ulottuu Syyrian pohjoisosassa sijaitsevasta Antiokiasta aina etelässä sijaitsevaan Akabanlahteen. Laulussa yhdistyvät lukemattomat rytmit, jotka säestävät elämän monia hetkiä – ilon, surun ja sisun sävyttämiä tunteita.
Kuten monien muiden perinteisten laulujen kohdalla, myös ”Dalounan” nimen alkuperästä on olemassa useita näkemyksiä. Yleisen käsityksen mukaan ”Dalouna” juontaa juurensa arabiankielisestä ilmauksesta, joka tarkoittaa ”auttavan käden ojentamista” (arabiaksi madd yad elo’una). Kun kyläläiset halusivat tehdä yhteistyötä jonkin tehtävän, kuten sadonkorjuun, vehnän keittämisen tai rakennustöiden aikana, he huusivat ”dalauna!” pyytäessään apua. Töiden päätyttyä he kokoontuivat yhteen dabke-tanssin piireihin ja lauloivat Dalounaa, juhlistaen yhdessä tehtyä työtä ja vahvaa yhteisöllisyyttä, joka kantoi heidät läpi arjen haasteiden ja ilojen.
Ajan myötä sana etääntyi alkuperäisestä syyriankielisestä merkityksestään ja alkoi symbolisoida hellyyden ja rakkauden herkkää tuntoa. Koska alun perin avunantoon liittynyt ilmaus ”Dabke” ja siihen liittyvä laulu irtaantuivat alkuperäisestä kontekstistaan, sitä alettiin kutsumaan nimellä ”Al-Dalauna”. Tämä muutos antoi ”Al-Dalaunalle” uuden elämän, ja sen sävelet ja rytmit löysivät paikan monenlaisista tilaisuuksista – niin häistä hautajaisiin kuin katumuksen tai parantumisen hetkiin.
2. Ya Leelah Dana (lausutaan: Yä Leeläh Dääna): Aqaba – Etelä-Jordania
Jins Bayati (matalin kieli D)
Simsimiyya-soittimen käyttö on yhä keskiössä Aqaban kansanmusiikissa, ja sen sävelet resonoivat elävästi alueen kulttuuriperinteissä. Tämä perinteinen kielisoitin, jonka juuret ulottuvat syvälle Levantin rannikkoalueille, on ajan saatossa kasvanut erottamattomaksi osaksi palestiinalaista, jordanialaista ja osin syyrialaista, libanonilaista ja egyptiläistä musiikkikulttuuria.
Simsimiyya viritetään joko pentatoniseen tai heptatoniseen asteikkoon, riippuen siitä, mikä musiikillinen perinne ohjaa soittajan käsialaa. Sen ääni on kuin pehmeä, syvä kaiku, joka täyttää tilan melodisilla ja rytmikkäillä sävyillä. Tämä soittimen lumoava sointi tekee siitä täydellisen kumppanin niin laululle kuin tanssille, luoden unohtumattomia hetkiä ja elämyksiä.
Simsimiyya on juurtunut syvälle Levantin kulttuurisen ja musiikillisen perinteen sydämeen. Sitä käytetään laajasti kansanmusiikissa ja perinteisissä juhlatilaisuuksissa, kuten häissä ja yhteisöllisissä tapahtumissa. Sen sävelet tuovat eloon vuosisatojen ajan säilyneitä perinteitä ja luovat elävän linkin menneisyyden ja nykyhetken välille.
3. A’al Yaadi (lausutaan Ä’äl Yäädi): Levantti
Jins Bayati (matalin kieli C)
“A’al Yaadi” on kuuluisa laulu, joka on säväyttänyt musiikkimaailmaa niin Levantissa, Irakissa kuin Egyptissäkin. Sävelmä vaihtelee alueittain; esimerkiksi Egyptissä se saattaa kuulostaa aivan erilaiselta kuin Levantin mailla. Tässä esitelty versio on kuitenkin yleisin Levantin alueella, ja sen ainutlaatuiset sävyt kertovat alueen rikkaasta perinteestä. Laulun alkusäkeissä ”Alyadi, yadi, ya bu al-Ubaidiya” sana ”yadi” juontaa juurensa arabiankielisestä ”aliyadi”, joka tarkoittaa kättä, kun taas ”Al-Ubaidiya” viittaa arvokkaaseen tekstiilimateriaaliin, josta a’baya-kaavut kudotaan. A’baya on pitkä, löyhä asu, jota musliminaiset perinteisesti käyttävät Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Se peittää koko vartalon, lukuun ottamatta kasvoja, käsiä ja jalkoja, ja sitä käytetään usein tavallisten vaatteiden päällä lisäämään vaatetuksen peittävyyttä.
Laulun sanoitukset vaihtelevat Palestiinassa ja Irakissa, ja laulajat mukauttavat ne usein paikalliseen murteeseensa sopiviksi. Palestiinassa ”A’al Yaadi” tunnetaan oliivilauluna, sillä sadonkorjuun aikaan maanviljelijät ja talonpojat lauloivat sitä oliivilehtojen keskellä. Laulu yhdisti työn vaivannäön ja ilon, luoden samalla kauniin yhteyden maaseudun elämään.
4. Hizzi Mahramtek : Syyria
Jins saba (matalin kieli D)
“Hizzi Mahramtek” on lumoava syyrialainen kansanlaulu, jonka ensimmäinen esittäjä uskotaan olleen juutalainen laulaja Fairouz Mamish Aleppossa, vuonna 1920. Laulun nimi, joka käännetään ”heiluta tanssihuiviasi”, tuo esiin Levantin kansanmusiikin rikkaan tanssiperinteen. Tässä tanssityylissä huivi toimii kuin tanssijan lisävarusteena, korostaen jokaista käsiliikettä sekä heiluen kevyesti eri suuntiin ja luoden visuaalista runoutta tanssin aikana.
5. Layya w Layya (lausutaan Läyyä u läyyä): Levantti
Jins Saba (matalin kieli C)
Laulun ”Layya w Layya” juontaa juurensa useista eri lähteistä. Tämä koskettava laulu on ollut merkittävä osa musiikkiperinnettä Libanonissa, Syyriassa, Palestiinassa ja Jordaniassa. Yksi alkuperäisistä kertomuksista vie meidät nuoren miehen ja Laila-nimisen beduiinitytön sydäntäsärkevään rakkaustarinaan.
Rakkaus on täynnä esteitä, sillä Laila ei saa puhua nuorelle miehelle tai edes kohdata häntä katseellaan. Kun Lailan beduiiniperhe päättää muuttaa alueelta pois, nuoren miehen sydän murtuu. Hän alkaa hyräillä tunteellisia sanoja: ”Leia, leia, tyttöni/ Voi Laila, beduiinini/ Laila, sinä särjit sydämeni/ Anna rauha sydämeeni” Sana ”Leia, leia” viittaa todennäköisesti toiveeseen, kuten ”tule takaisin” tai ”kuulut minulle”.
6. Ah ya Zayn (lausutaan Aah Yä Zeen): Egypti
Jins Hijaz
”Ah ya Zayn” on laulu, joka on saanut suuren suosion Egyptissä, vakiintuen alueen perinteiseksi kappaleeksi. Laulun sanoitukset heijastavat syvää rakkautta ja kunnioitusta Ali ibn Husaynia (658-712 jaa.) kohtaan. Ali ibn Husayn, tunnettu myös nimellä Zayn al-Abidin ja Imam al-Sajjad, oli neljäs imaami Ahl al-Baytista, joka viittaa profeetta Muhammedin (SAWS) pyhään perheeseen.
7. A’ariisina Zayn El-Shabab (lausutaan Ä’äriisinä Zäine Shäbääb): Palestiina
Jins Sikah
”A’ariisina Zayn El-Shabab” on kuuluisa häälaulu, jota esitetään Levantin alueella. Laululla on useita melodioita, mutta tässä yhteisprojektissamme esittelemme kaksi. Perinteisesti tämän laulun esittäjät ja runoilijat muokkaavat säkeistöjä tilaisuuden erityisluonteen mukaan. He luovat taitavasti uusia säkeitä tai tulkitsevat perinteisiä, rikastuttaen niitä tuoreilla elementeillä ja vivahteilla.
8. Palestiinalainen, kolmen laulun kokoelma
8.1. Waridaat a’al Nabe’e (lausutaan: Wääridäät ä’äl nääbe’e) – Jins Bayati, matalin kieli D
8.2. Heeh ya wardee a’al e’een (lausutaan: Hee yää wäärdeh ä’äl e’een) – Jins Bayati, matalin kieli C
8.3. Ya waarida a’al nabe’e (lausutaan: Yää wääridä ä’äl näbe’e) – Jins Bayati, matalin kieli C
Jins Bayati
Tässä kolmen laulun kokoelmassa yhdistyy tarina Palestiinan maaseuduilla asuvien naisten vedenkannosta – mikä yksinkertaisuudessaan kuvastaa elämän jatkuvuutta ja syvälle juurtuneita perinteitä. Palestiinalainen kansanmusiikki maalaa elävän kuvan Palestiinan arkielämästä ja paikallisen yhteisön ikiaikaisista tavoista, ilmentäen alueellisen musiikin autenttisuuden.
Näiden laulujen sävelet elävät yhä vahvasti sosiaalisissa tapahtumissa, kuten häissä, vahvistaen palestiinalaista kulttuuri-identiteettiä ja vaalien kallisarvoista kansanperintöä. Jokainen sävelmä kätkee sisälleen menneisyyden tarinat , jotka eivät ainoastaan rikasta nykyhetkeä, vaan myös säilyttävät palestiinalaisen yhteisön kulttuurisen rikkauden. Nämä laulut kertovat kertomuksen resilienssistä – elävästä muistutuksesta siitä, kuinka palestiinalaisten sydämet ja perinteet ovat kestäneet läpi aikojen.
Hanketta on tukenut Taiteen edistämiskeskus.