Soitinrakentaja Jyrki Pölkki on ollut mukana tutkimassa voimakkaammin soivan kanteleen rakenteen piirteitä. Tutkimus liittyy Henri Penttisen väitöskirjatyöhön, joka on tehty Teknisen korkeakoulun sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolle. Tammikuussa Jyrki ja Henri...
Kevättalvella 1915 saapui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan Vienan Karjalasta runonäytteitä, joita niiden muistiinpanija nimitti joiuiksi tai joiunnoiksi. Tämä herätti suurta kiinnostusta Helsingin kansanrunouspiireissä. Niinpä nuori, mutta kokenut kenttämatkaaja,...
Raja-Karjalan kanteleensoittajat ja runonlaulajat kohotettiin 1800-luvun lopulta lähtien lähes kulttihahmoiksi Karjalan kävijöiden ”pyhiinvaellusmatkojen” kuvauksissa. Maine kasvoi miesten esiintymismatkojen myötä. Kiertävät kanteleensoittajat olivat oman aikansa...
Venäläisten kansantarujen eli bylinoiden sankareita on usein kuvattu kanteleensoittajiksi. Kantele oli kansanrunouden ja kirkollisten kuvausten perusteella myös muinaisten venäläisten kiertävien soittajien ja hovimuusikoiden ns. skomorohien yksi tärkeimmistä...
Kantele on vertaansa vailla oleva suomalaisen kulttuurin symboli, ollut jo parisataa vuotta. Kanteletta on kuvattu sanallisesti, runosäkein, musiikillisesti ja se on mukana sadoissa piirroksissa, maalauksissa ja veistoksissa. Joissakin se tuntuu päälle liimatulta,...