Petri Šemeikan kantele

Elias Lönnrotin vuonna 1835 julkaisema Kalevala loi pohjan karelianismin synnylle. Eri alojen taiteilijat ammensivat aiheitaan Kalevalasta ja kansanrunoista sekä olivat muutenkin innostuneita karjalaisuudesta. Kulttuurikarelianismin lisäksi levisi poliittinen...

Väinämöisen kantele

Olen usein laulanut Väinämöisen kanteleesta yhdessä muiden kanssa. Se on aina yhtä merkillinen ja vaikuttava kokemus. Laulun ajan olemme osa kymmenien sukupolvien jatkumoa, lähellä suomalaisuuden vuosituhantista ydintä. Laulamme tätä laulua siksi, että se on...

Tuopa Tyttö, kaunis Tyttö, Kanteletta soittaa

  Tämän vuoden ensimmäisessä Kantelelehdessä oli Mirva Minkkisen sykähdyttävä artikkeli Sibeliuksesta ja kanteleesta. Oli ihailtava teko hankkia lupa Sibeliukselle lahjoitetun kanteleen konserttikäytölle. Toivottavasti kantele ja sen hienoksi todettu sointi tallentuu...

Kanteleensoittaja Norjan suomalaismetsistä: Sinikka Langeland

Sinikka Langeland tutustui kanteleeseen suomalaisen äitinsä kautta. Siitä tuli laulun ohella hänen omin instrumenttinsa, jonka kanssa irtoaa niin jazz-, kansan- kuin klassinen musiikkikin.  Sinikka Langeland syntyi Norjan suomalaismetsien alueelle Karjalasta kotoisin...