Kantele-lehti kävi tutustumassa Glinkan musiikkikulttuurimuseoon Moskovassa. Museo on aluperin perustettu Moskovan konservatorion yhteyteen 1912. 1954 museo sai nykyisen nimensä ja 1985 nykyiset toimitilansa, joissa on hieno soitinnäyttely. Näyttelyssä on esillä monenlaisia kanteleita.
Glinkan musiikkikulttuurimuseoon Ulitsa Fadejeva 4:ssä pääsee parhaiten metrolla, Majakovskaja-asema on kävelymatkan päässä.
Näytä suurempi kartta
Kun museoon ostaa lipun ala-aulan lipunmyynnistä huomaa hauskan yksityiskohdan, joka liittyy tähän museoon ja kanteleeseen – museon tunnus on nimittäin pienkantele. Näyttely alkaa vaikuttavasti Novgorodin kanteleilla. Nykyään tämä soitintyyppi on jälleen käytössä, niitä valmistaa useampikin soitinrakentaja, Suomessa mm. Rauno Nieminen.
”Novgorodin kanteleet ovat mielenkiintoinen linkki lyyran, jouhikon ja kanteleen välillä. Mielestäni soittimien yhteinen kehityshistoria on nähtävissä soittimien muodossa selvästi”, kertoo Rauno Nieminen, joka parhaillaan viimeistelee jouhikkoaiheista väitöskirjaa Sibelius-Akatemiaan. Glinkan soitinmuseon rekonstruktiot on tehty 1973 vuoden 1965 löydösten perusteella ja osaan kanteleista on tehty ääniaukko, vaikka sitä nykytiedon mukaan soittimissa ei ole ollut. ”Ääniaukot on tehty rekonstruktioihin, koska ajateltiin, että soittimessa täytyy olla pyöreä ääniaukko”, kertoo Rauno Nieminen. Novgorodin kanteleet on ajoitettu 1200- ja 1300-luvuille.
Novgorodin kanteleiden vieressä on kuva Hludovin psalttarista 1200-luvulta, jossa on mielenkiintoinen kokoelma soittimia.
Venäläisiä kanteleita näyttelyssä on runsaasti mm. siipimäinen venäläinen kantele ja kosketinpöytäkantele ovat esillä. Molemmat soitintyypit ovat usein venäläisen kansansoitinorkesterin soittimina.
Venäjän alueen vähemmistökansojen kanteleita edustavat näyttelyssä mm. udmurttien kantele eli krez ja marien kantele eli kärš. Muita kanteleita näyttelyssä on mm. Suomesta, Karjalasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Esillä on myös kanteleen kaukaisempia sukusoittimia. Mielenkiintoista on erityisesti tutustua niihin soittimiin, joiden muoto on hyvin lähellä kanteletta, kuten arabisoitin kanun ja ketšapi Indonesiasta.
Museossa käy yksittäisen vieraiden ja ryhmien lisäksi tutkijoita. Museolla on näyttelyn lisäksi mm. soitinkokoelmat varastossa, Beethoven-kokoelma ja äänitekokoelma. Rakennuksessa on myös konserttisali.
teksti ja kuvat: Timo Väänänen
Kantele 2/2008