Kanteleensoitto ja rakentaminen on lisätty Unescon Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 30.3.2020. Tästä upeasta saavutuksesta voidaan kiittää kanteleväen pitkäjänteistä työtä. ”Elävän perinnön wikiartikkelin päätekijänä meillä oli FT Heikki Laitinen ja asiantuntijana MuT Rauno Nieminen”, kertoi projektissa Kanteleliitto ry:n edustajana toiminut Outi Sané. Kanteleen lisäksi myös jouhikanteleen soitto ja rakentaminen ovat saaneet paikan luettelossa.
Elävän perinnön juhlistamistilaisuus pidettiin 12.6.2020 ajan hengen mukaisesti webinaarina. Sen puheenvuoroissa kuultiin lisää Unescon sopimuksesta ja niistä mahdollisuuksista, joita elävän perinnön työhön liittyy. Webinaariin osallistui myös aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän jäseniä. Jokainen uusi kohde esiteltiin, ja kohteen edustaja sai vastata puheenvuorossaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miltä elävä perinne näyttää nyt? Minkälainen yhteisö sitä harjoittaa? Kanteletta koskevan puheenvuoron piti Outi Sané.
KANTELEEN SOITTO JA RAKENTAMINEN
Olen Outi Sané Kanteleliiton hallituksesta ja toimin viime vuonna liiton Unesco-toimikunnan kokoonkutsujana. Elävän perinnön wikiartikkelin päätekijänä meillä oli FT Heikki Laitinen ja asiantuntijana MuT Rauno Nieminen. Elävän perinnön esittelyssä kanteleen osalta on tietotaidon oltava hyvin laajaa. Tämän vuoksi liittomme kivijalkana toimiva asiantuntijuus otettiin tällä kertaa vastaan kahdelta legendaariselta kanteletutkijalta, jotka pystyivät puristamaan pähkinänkuoreen noin tuhat vuotta monitahoista historiaa museosoittimista nykyisiin sähkökanteleisiin.
Käytännön organisaattorina toimi Kanteleliiton toiminnanjohtaja Juha Ollikainen.
Kantele on vuosisatainen soitin, joka löytyy noin kymmenestä maasta mm. Itämeren rannoilta. Suomessa soitin on saanut kansallissoittimen aseman.
Ensimmäinen ajatus kanteleesta on sen lumoava ääni. Moni näkee sielunsilmillään kansallismaiseman ja kauniin kesäpäivän. Mutta kantele on paljon muutakin kuin Suomi-elokuvan äänimaisema.
Vuonna 1977 perustetun Kanteleliiton alkuvaiheissa ei ollut ammattimaista kanteleensoiton opetusta oppilaitoksissa. Tuolloin kanteleenrakennus ei ollut yhtä ammattimaista, ei ollut opetussuunnitelmia, ei korkeakoulusta…
Kun nyt mietimme kanteleen tilaa, näkee selkeästi edellisen sukupolven työn. Kanteletta voi opiskella kaikilla musiikkiopistojen asteilla. Kantele soi kaikissa musiikkigenreissä. Muskarista oopperaan, konservatoriolta pelimannitaloon… Ikähaarukka soittajilla on laaja. Harrastustoiminta on vireää ympäri Suomen. Suomeen on muodostunut oma kanteleammattilaisten “toimiala”, johon kuuluu taiteilijat, opettajat, rakentajat ja tieteentekijät. Soitin on saanut oman, laajaa tietotaitoa ylläpitävän Kantelemuseon Jyväskylän Palokkaan. Ei ole enää niemennokkaa, missä kantele ei soisi.
Jotta nämä tuhannet ihmiset pääsevät konkreettisesti soittamaan, tarvitsemme ammattirakentajia. Kun puhumme kanteleesta, siihen liittyy elimellisesti sointi. Sen saavat aikaan soitinrakentajat, jotka korkealla ammattitaidolla ovat useiden vuosikymmenien aikana rakentaneet 5 – 40 -kielisiä kanteleita eri käyttötarkoituksia varten. Soitinrakentajien ammattikunta alkaa tällä hetkellä olla lähenemässä eläkeikää. Nyt on helppoa saada uusia ja pysyviä soittajia. Mutta seuraava työtehtävämme on hankkiä eläköityville soitinrakentajille jatkajat.
Kantele on musiikkikulttuurillinen ilmiö, joka ei säily yhteiskunnassamme, jollei sen eteen tehdä työtä. Kanteleen olemassa olevaa perintöä pitää tukea. Sukupolvenvaidosta soitinrakennuksessa on autettava mm. tiedon jaolla.
Vaikka tilanne on nyt hyvä, ei tätä työtä tehdä ilman tukea. Olemme kaikki kantelevaikuttajapiirit elimellisesti tuen tarpeessa. Teemme työtä, joka jättää jäljen ja luo tulevaisuutta. Sen vuoksi kantelekulttuurille myönnetty tuki menee aina suoraan kentän toimintaan. Koska ilman tukea elävä kuolee.
Toivottavasti tutustutte Kanteleen soiton ja sen rakentamisen wikiartikkeliin Elävän perinnön sivuilla. Voitte ottaa myös meihin taustajärjestöihin yhteyttä.
Kanteleliitto ry:N, Kanteleensoiton Opettajat ry:n, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän ja Suomen Kantelemuseon puolesta kiitän kanteleen pääsystä Unescon Elävän perinteen kansalliseen luetteloon.
Kuva on julkaistu kanteleesta kertovassa wiki-artikkelissa, jonka pääset lukemaan täältä https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Kanteleen_soitto_ja_rakentaminen
Kuvassa Siba Folk Big Bandin kanteleensoittajat. Valokuvannut Heikki Tuuli 2017.