Jane Ilmola syntyi suomalais-amerikkalaiseen perheeseen Wisconsinissa. Hän innostui äitinsä synnyinmaasta niin paljon, että hakeutui opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan. Monen mutkan kautta hänen tiensä kuljetti Haapavedelle nostamaan kantelepitäjän osaamista uudelle tasolle.  

Haapaveden Mäkirinteen koulun salissa riittää säpinää. Jokilaakson kanteleet on harjoittelemassa yhtyeen ensimmäiselle levylle tulevia kappaleita, joita aletaan äänittää myöhemmin samana päivänä. Sato-levy ilmestyy kesäkuun puolessa välissä.

”Porukka sai alkunsa vuonna 1995. Aloitin silloin Sibelius-Akatemiassa perinteisen kanteleensoiton ohjaajan kurssin, jolta valmistuin kaksi vuotta myöhemmin. Jo samana keväänä ohjasin 26 oppilaan soittoa lukion lakkiaisissa”, muistelee Jane.  

Janen päätoimi on musiikinopettajana Haapaveden yläasteella ja lukiossa, mutta hän opettaa lisäksi kansalaisopistossa ja erityiskoulussa.

”Toivon, että ensi vuonna lukujärjestykseni sallisi sen, että voisin ainakin yhtenä iltapäivänä lähteä opettamaan myös jollekin sivukoululle. Kaikki ryhmäni ovat syntyneet eri kylien kanteleporukoista, esimerkiksi Hyttikalliolla tai Mieluskylällä, missä itse asun.”

Harppuopinnot edistivät kanteleopintoja

Jane sai ensimmäisen kosketuksen kanteleeseen, kun tuli Suomeen vuonna 1976 opiskelemaan klarinetinsoittoa Sibelius-Akatemiaan. Siellä hän pääsi opiskelemaan myös kansanmusiikkia musiikkikasvattajien kanssa Martti Pokelan johdolla.

”Luokassa oli paljon isoja kanteleita ja kysyin, että tämäkö se on se kantele. Muut nyökkäsivät ja hymyilivät. Kysyin, että miltä puolelta sitä soitetaan ja apuopettajana toiminut Eeva-Leena Pokela sanoi, että voit soittaa ihan kummalta puolelta tahansa. Minä soitin heti kanteleella vaistomaisesti jotain, mitä olin soittanut harpulla”, kertoo Jane kanteletaipaleensa alkuajoista.

Kului kuitenkin paljon aikaa ennen kuin Jane sai oman kanteleen. Kansanmusiikkikurssin aikana hän sai lainata konserttikanteletta viikonlopuiksi. Sen jälkeen hän tilasi konserttikanteleen, mutta tilaus unohtui. Vasta Haapavedelle asetuttuaan Jane pääsi taas kunnolla kiinni kanteleensoittoon. 

”Kehitin musiikin opetusta pikku hiljaa. Koululle tuli enemmän soittimia, kanteleita ja kitaroita. Vuonna 1997 sivistystoimenjohtajamme pohti, että meidän lukion pitäisi profiloitua. Opettajat sanoivat, että Janella on tämä kantele, siihen profiloidutaan.”

Tästä lähtien Haapaveden lukiossa on tarjottu kantelekursseja. Samalla alkoi myös EU-leader-projekti ”Soiva puu” kantelelukion tukemiseksi. Jane innostui järjestämään kanteleopetusta myös kansalaisopistossa. Vuonna 1997 haapavetiset soittajat voittivat taas pitkästä aikaa kanteleensoiton Suomen mestaruuksia. 

Kansanmusiikista poppiin ja heavyyn

Jane Ilmola soittaa ja soitattaa erikokoisia kanteleita. Musiikissakaan hän ei pitäydy yhteen lajiin, vaan ottaa mielellään vaikutteita sieltä täältä. Yleensä soitto lähtee kansanmusiikista kehittyen sitten esimerkiksi jazzin, popin, rockin, jopa heavyn suuntaan. Janen oppilaat säveltävät lisäksi itse musiikkia.

”Soitamme myös usein esiintymispaikkaan jollain tavalla liittyviä kappaleita. Esimerkiksi viime kesänä Ranskassa esitimme Hymnin rakkaudelle ja Bob Dylanin syntymäkaupungissa soitimme hänen musiikkiaan. Me yritetään aina löytää jotain, millä saamme kontaktin jokaiseen kuulijaan. Kuulemme usein kommentteja, että en tiennyt, että tuotakin voi tehdä kanteleella”, hymyilee Jane.

Monipuolisilla konserteilla Jane pyrkii siihen, että nekin ihmiset, jotka kuulevat kanteletta vain kerran elämässään, saavat mahdollisimman laajan näkemyksen siitä, mitä kanteleella voi soittaa. 

”Välillä me härnätään yleisöä. Kerran meiltä toivottiin keikalle kolme kappaletta isoilla kanteleilla, koska ne ovat niin upeita. Me päätettiin, että soitetaan kaksi kappaletta isoilla kanteleilla ja kolmantena minä soitan Pokelan Kellopolkan viisikielisellä. Tein siitä suuren shown, kuinka kantele kiinnitetään sinitarralla pöytään ja soitin tosi lujaa. Myöhemmin joku oli kysellyt, että kuka ihme se nainen oli. Ihmisillä on usein turhia luuloja, että viisikielinen ei ole mistään kotoisin.”

Jokilaaksojen kantelelähettiläät

Jokilaaksojen kanteleet, Three Rivers Kanteles, jossa on soittajia Pyhäjoki-, Siikajoki- ja Kalajokilaaksojen alueilta, nimettiin ensimmäiseksi Suomen Nuori kulttuuri -lähettiläsryhmäksi vuonna 2005. Ryhmä tai osa siitä on esiintynyt eri puolella Eurooppaa, Venäjällä, Kanadassa ja USA:ssa. Tänä kesänä soittomatkan määränpää on Bulgaria, jossa he soittavat isoissa puistokonserteissa Mustan meren rannalla.

”Olemme esiintyneet hyvin monenlaisissa paikoissa. Ranskassa oli kaksiviikkoinen festari, jossa oli samat ihmiset paikalla koko ajan. Alussa teimme kaksi esiintymismatkaa muualle, mistä yleisö lähti jopa seuraamaan meitä. He opettelivat suomalaisia kansantansseja 40 asteen helteessä paikassa, jossa ei ollut edes ilmastointia.”

Jane panostaa kanteleopetuksessaan korvakuulolta soittoon. Häntä kuitenkin harmittaa, että vaikka oppilaat soittaisivat kuinka upeasti korvakuulolta, he joutuvat jatko-opintoihin pyrkiessään eriarvoiseen asemaan nuoteista soittajien ja teoriaa opiskelleiden kanssa. Haapaveden alueella musiikkiopistosta ei saa kanteleopetusta.  

”Esimerkiksi jotkut oppilaista ovat käyneet pyrkimässä Kokkolaan ja siellä on sanottu, että kaikki muu meni ihan hyvin, mutta teoriataidot puuttuvat. Musiikkiopistosysteemissä olisi aika paljon renkkaamista. Sibelius-Akatemiassa voi kuulemma opiskella teoriaa jälkeenpäin, mikä on hyvä asia.”

Jane Ilmola

• Syntyi 8.12.1956 Wisconsinissa, USA:ssa. Isä soitti trumpettia sekä viulua ja äiti oli lapsena soittanut kanteletta. Äidin isä soitti hanuria ja äidin äiti lauloi. 
• Aloitti viisivuotiaana soittoharrastuksen pianohanurilla ja monipuolisen tanssiharrastuksen.
• Tutustui jo kouluvuosina kaikkiin orkesterisoittimiin, mutta painotti myöhemmin opiskelun klarinettiin, kitaraan, pianoon, selloon ja lauluun.
• Oivalsi 15-vuotiaana haluavansa musiikkialalle ja oli mukana orkestereissa, lauloi kuorossa ja opiskeli musiikin teoriaa. 
• Opiskeli Wisconsinin yliopiston koulukapellimestarilinjalla vuodesta 1974 ja alkoi soittaa harppua erikoisluvalla. Hän olisi halunnut vaihtaa pääsoittimensa klarinetista harppuun, jos olisi ollut varaa harpun hankintaan. Opiskeli yliopistossa myös suomen kieltä ja Kalevalaa.
• Saavutti kunniamainintoja mm. musiikin teoriassa ja historiassa sekä sai kiitoskirjeitä yhteistyöstä kuuluisien kapellimestareiden ja säveltäjien kanssa.
• Sai opintonsa valmiiksi yliopistossa 1976 lukuun ottamatta auskultointia koulukapellimestariksi, koska sai ensimmäisen stipendinsä Sibelius-Akatemiaan, missä aloitti kanteleensoiton samana vuonna.
• Toimi mm. englanninopettajana ja kielenkääntäjänä pääkaupunkiseudulla ennen musiikinopettajan työtään.
• Muutti Haapavedelle 1985, missä aloitti yläasteen ja lukion musiikinopettajana syksyllä 1986. Sai musiikinopettajan viran 1990.
• Toimii myös mm. harpun, sähköbasson ja rummunsoiton opettajana Haapavedellä.
• Suoritti Kanteleliiton pronssikanteleen 2004 ja hopeakanteleen 2006.
• Lisää Jokilaaksojen kanteleista: www.kantelefinland.org

teksti: Arja Kangasniemi

Kantele 2/2007