Arja Kastisen pienkantelekurssilla opiskeltiin erilaisia soittotekniikoita sekä improvisaatiota.
Kulttuuriosuuskunta Uulu on kansan- ja maailman musiikin yritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Kaikessa toiminnassa Uululla on tärkeänä päämääränä erilaisten perinteiden säilyttäminen elävinä ja elinvoimaisina. Oli kyse sitten suomalaisesta kansanmusiikista tai vaikkapa Tyynenmeren saarilta tulevan nenähuilun soitosta.
Uniikkia ja tärkeää työtään suomalaisen perinnemusiikin ja maailman musiikkikulttuurien esilletuonnissa Uulu on toteuttanut viime vuosina esimerkiksi lasten työpajojen, interaktiivisten konserttien ja festivaaliesiintymisien kautta. Osuuskunnalla on myös omaa julkaisutoimintaa, kehitysyhteistyöhanke, soitinrakennustyötä ja lyhytkurssitoimintaa. Osuuskunnan muodostaa kuusi etnomusikologia ja yksi soitinrakentaja. Kaikki Uulun jäsenet ovat erikoistuneet eri aloille ja mukana on niin suomalaisen perinnemusiikin, eteläaasialaisen musiikin kuin tansanialaisenkin perinnemusiikin ja -tanssin asiantuntijoita. Lisäksi osuuskunnan kautta työskentelee vuosittain yli kaksikymmentä muuta musiikki- ja kulttuurialan ammattilaista.
Vuonna 2010 Maailman musiikin keskus ja Kulttuuriosuuskunta Uulu yhdistivät koulutustoimintansa. Koska molemmat toimivat edistääkseen kansan- ja maailmanmusiikkien ymmärrystä Suomessa ja maailmalla, toiminnan yhdistäminen koettiin molemminpuoliseksi mahdollisuudeksi. Uulun toimipiste sijaitsee Tampereella, mutta osuuskuntalaiset keikkailevat ahkerasti ympäri Suomea. Uulun toiminta onkin valtakunnallista. Suomen rajojen ulkopuolellakin on käyty muutamaan otteeseen. Työpaja- ja esiintymismatkoilla on käyty esimerkiksi Virossa, Arabiemiraateissa sekä Kanadassa.
Suomalaisen kansanmusiikin saralla Uulu on keskittynyt arkaaiseen musiikkiperinteeseen. Uulun soitinrakentaja Juhana Nyrhinen rakentaa Metsän ääni -tuotenimellä kanteleita, jouhikkoja, munniharppuja sekä erilaisia paimensoittimia. Kanteleet on rakennettu vanhan kaavan mukaan yhdestä puusta veistämällä, ja niitä on saatavilla sekä teräs- että vaskikielisinä. Nyrhinen rakentaa myös kopioita museoista löytyvistä Heinäveden, Malisen ja Varloin kanteleista. Osa hänen työstään on muinaissoitinten tutkimista ja rekonstruktioiden valmistusta, osa perinteen saattamista nykyaikaiseen muotoon nykyaikaisin menetelmin. Nyrhisen valmistamien soittimien katalogi sisältää yli 30 erilaista soitinta, joista useita ei kukaan muu valmista.
Suomalaiset arkaaiset soittimet ovat käytössä myös Uulun työpajoissa sekä esityksissä. Viime vuosina kouluissa ja päiväkodeissa on paljon työpajoja, mutta vielä enemmän interaktiivisia konsertteja. Näiden konserttien perustana on aina kansantarina, jota elävöitetään draaman, musiikin ja tanssin keinoin. Interaktiivisten konserttien ajatuksena on, että myös yleisö pääsee osallistumaan. Yleisölle jaetaan soittimia ja näin kaikki konserttiin osallistuvat pääsevät kokeilemaan itse, kuinka erilaiset perinnesoittimet soivat. Interaktiiviset konsertit on kehitetty eräänlaiseksi työpajan ja konsertin välimuodoksi. Lapset saavat kuuntelukokemuksia perinnemusiikista ja samalla he pääsevät itsekin kokeilemaan soittimia. Alakouluikäisille lapsille pidetään konsertin alussa myös lyhyt tietoisku soittimien nimistä sekä käyttötarkoituksista. Tiedon levittäminen päiväkodeissa ja kouluissa on koettu erittäin tarpeelliseksi, sillä monet lapset eivät tunnista edes kanteletta ja kaikki muut arkaaiset soittimet ovat pääsääntöisesti lapsille täysin vieraita.
Uulu aloitti soitin- ja lauluopetuksen lyhytkurssitoiminnan vuonna 2010. Ensimmäinen kurssi oli Arja Kastisen pitämä pienkantelekurssi. Tämän jälkeen kursseja onkin järjestetty suhteellisen tiheään tahtiin. Kanteleopetuksen lisäksi on ollut Pekko Käpin jouhikkokursseja, Leena Joutsenlahden pitkähuilukurssi, Taito Hoffrénin runonlaulukurssi, Tapani Variksen munniharppukurssi sekä tansanialaisen Danford Zawosen ilimba(sormipiano)-kurssi. Kurssit kestävät aina kaksi päivää. Osallistujilla on ollut ilahduttavan erilaisia taustoja. Kursseille on osallistunut esimerkiksi opettajia, muusikoita, musiikin opiskelijoita, perinteen tutkijoita ja vaihto-opiskelijoita.
Tulevana syksynä Uululla on monenlaista toimintaa. Merkittävimmät hankkeet ovat suomalaista paimenmusiikkia esittelevien työpajojen pitäminen Pirkanmaan alueen kouluissa sekä vanhusryhmien kanssa toteutettava levytyshanke. Molemmissa hankkeissa yhtenä tavoitteena on suomalaisen kansanperinteen ja erityisesti soitinrakennuksen elävöittäminen. Luovissa työpajoissa lasten ja aikuisten kanssa on tullut vuosien varrella selkeästi esiin yksi kanteleiden ja muiden perinnesoitinten vahvuus: nämä soittimet ovat helposti lähestyttäviä ja niillä pystyy tuottamaan mielenkiintoista musiikkia, vaikka soittajalla ei olisikaan aiempaa kokemusta soittimesta.