Teksti: Minna Raskinen
Japaninkielinen käännös: Hiromi Hokkanen
Rakastettu muusikko, kanteletaiteilija Hiroko Ara menehtyi toukokuun alussa kotonaan Sapporossa, perheensä ympäröimänä. Kolme päivää aiemmin olin palannut Japanista matkalta, joka alun perin oli määrä toteuttaa toukokuussa 2020.
Kun ensimmäisen kerran tapasin Hirokon vuonna 1991, hän oli Hokkaido-Suomi-yhdistyksen sihteerinä järjestämässä mm. kanteleprojektia, jonka myötä monet hokkaidolaiset innostuivat kanteleensoitosta. Kantele kiinnosti siinä määrin, että Hiroko sai Hokkaido-Suomi-yhdistyksen tukemana opiskella lisää kanteleensoittoa kuukauden ajan Suomessa vuonna 1994: Helsingissä ja Kaustisella. Hän inspiroitui korvakuulolla oppimisesta ja improvisaatiosta – kansanmusiikin olennaisista elementeistä.
1990-luvun lopulla Hiroko sai soittotunteja myös Sapporossa vaihto -opiskeluvuottaan viettävältä Eva Alkulalta. Hän sai lisää evästystä myös opettamiseen. Hiroko alkoi tehdä uraa muusikkona ja opettaa kanteleensoittoa Sapporossa ja muualla Japanissa. Hiroko oli monipuolinen muusikko, jonka ohjelmistossa oli kansanmusiikkia monista maista, improvisaatioita, omia sävellyksiä ja japanilaista musiikkia eri genreistä (elokuvamusiikkia, lastenlauluja, pop-kappaleita). Vuonna 2004 hän julkaisi ensilevynsä ”Garden”. Myöhemmin ilmestyi myös ”Moon Drops” (2007) sekä ”Birds and the Tree”(2016). Hiroko sävelsi musiikkia animaatioelokuvaan ja esiintyi Rauma -duona yhdessä morin-khuurin soittaja Haruhiko Sagan kanssa. Rauma -duo palkittiin 2019 Vuoden kantelelevy -tunnustuksella. Vielä alkuvuonna 2023 ilmestyi ainulaulaja Yoko Toyokawan kanssa tehty ”Ranran”.
Sapporo Kantele Club on menettänyt johtajansa, mutta kaikkien onneksi toiminta tulee jatkumaan. Klubilla on noin 20 jäsentä. Yksi klubin ryhmistä, ”Salmiakki” koostuu seitsemästä laulavasta ja pienkanteleita soittavasta naisesta. He tulevat vaalimaan ohjaajansa perintöä ja jatkavat esiintymistä. Hirokon monet oppilaat mainitsevat kiitoksella sallivan, kannustavan ilmapiirin, joka yhteissoitossa vallitsi ja toi heille uusi oivalluksia kannustaen harrastuksessa eteenpäin. Improvisoinnin harjoittelu vapautti monia lukkoja. Hirokon arvokas opetustyö kantoi hedelmää.
Huhtikuun lopulla pidin työpajoja ryhmille ja yksilöopetusta pienkanteleilla Sapporossa viikon ajan, sen jälkeen matka jatkui viikoksi Osakaan. Saimme viettää yhdessä tärkeitä hetkiä – sain nauttia Aran perheen vieraanvaraisuudesta. Hiroko osallistui opetukseen kääntäen ohjeitani ja mukana soittamalla. Konsertissa soitimme yhdessä sekä isoilla että viisikielisillä kanteleilla improvisaatiot. Vaikka voimat olivat vähissä, sisukas ystävämme huolehti minusta, ja hyvin päättäväisesti halusi myös saattaa minut lentokentälle.
Ystävät ympäri maailmaa, mutta Suomessakin suuri joukko ystäviä ja kollegoja on jakanut lämpimiä muistoja Hirokosta, joka oli kuin kantele: hiljainen ja lempeä, mutta samalla hyvin voimakas. Nyt suuri suru on läsnä, mutta myös suunnaton kiitollisuus!
Lohdullista on myös muistaa, mitä Hirokon mies Hiroaki Ara kirjoitti tiedotteessaan:
”She had a happy life” – hänellä oli onnellinen elämä!
Kiitos musiikista, kiitos työstäsi kanteleen hyväksi, kiitos ystävyydestä!
あらひろこさん、多くの人々から愛されたカンテレアーティストは、5月初めご家族に看取られて旅立ちました。私はその3日前に日本からフィンランドへ帰国したばかりでした。本当ならその旅は2020年の5月に行くはずのものでした。
1991年、私が初めてひろこに出会ったとき、彼女は北海道フィンランド協会の仕事をしていました。後に、多くの北海道の人々がカンテレに取り組むきっかけとなるカンテレプロジェクトに携わっていたのです。活動を通してひろこ自身もカンテレに惹かれ、北海道フィンランド協会の依頼を受ける形でヘルシンキとカウスティネンでカンテレを学びました。1994年のことです。そこで彼女は民族音楽の真髄である即興演奏と楽譜を使わず耳で聴いて覚えて音楽を奏でることに影響を受けます。
1990年後半には、交換留学生として札幌に滞在していたエヴァ・アルクラのレッスンを受け、それがカンテレ指導者として目覚めるタイミングになりました。ひろこは札幌や日本各地でカンテレの指導者としてのキャリアをスタートしました。ひろこの演奏する音楽はとても幅広く、レパートリーは色々な国の民族音楽、即興、彼女のオリジナル楽曲、そして様々なジャンルの日本の音楽(映画音楽、童謡、ポップスなど)です。
2004年、彼女は最初のアルバム「Garden」を発表し、2007年にはセカンドアルバム「Moon Drops」、そして2016年には「Birds and the Tree」を制作しました。馬頭琴奏者の嵯峨治彦氏と共にラウマを結成し、2019年にはカンテレ協会が選ぶカンテレベストアルバム(「深い海」)を受賞しました。2023年(今年)は、豊川容子氏とともに「Ranran」を制作、これは他に類を見ない個性的なコラボレーションアルバムです。
札幌カンテレクラブはリーダーを失いましたが、活動は今後も続いていくとのこと。これは多くの人にとって喜ばしいことです。クラブには約20人のメンバーがいて、サルミァッキはそこで生まれた歌とカンテレのグループ。7名の女性で構成されています。彼女たちは指導者の遺志を大切に受け継ぎ、今後も演奏活動を続けていく予定です。ひろこの生徒たちは皆口をそろえて言います。「彼女の優しさと励ましが自分たちを勇気づけ、趣味の枠を超えて演奏活動を広げることになっていった。即興演奏を教えてくれたことは多くの扉を開いた。」と。ひろこの貴重な教えが実を結んだのです
4月の終わり、私は札幌で1週間だけ小型と中型カンテレのグループと個人レッスンをしました。その後、さらに大阪でも同様のレッスンをしました。ひろこと私は大切な時間を一緒に過ごすことができました。ひろこの家族は私に本当に親切にしてくださいました。ひろこもレッスンに参加し、私の通訳を務め、そして一緒に演奏もしました。コンサートでは共にコンサートカンテレと5弦カンテレで即興演奏をしました。彼女から力強さは失われていたけれど、心から信頼し合っていた私の友人はいつも私を気遣い、空港まで見送りに来てくれたのです。フィンランドだけではなく世界中の友の胸の中にはひろことの温かい思い出があります。
彼女はカンテレそのものでした。静かで穏やか、しかし同時にこの上なく力強い、カンテレそのもの。
今は深い悲しみがそこにあるけれど、言い尽くせない程の感謝の気持ちも溢れています。ひろこの夫である荒浩明氏は彼女の訃報を伝える文章に「彼女は幸せな人生を過ごしました。」と綴っていました。その言葉は私の悲しみを癒してくれます。
あなたの音楽、あなたがカンテレと共に歩んだ人生、そして友情に心から感謝の気持ちを伝えたい、
ありがとう。