Yle

Vuoden 2010 kantelelevyn valitsi YLE:n toimittaja Sirkka Halonen. Kuva: YLE

Mitä mahtaisi mahtimies miettiä kalevalaisen hauenluisensa olotilasta tänään? Sanoisi varmaankin, että kovin on koreat kanteleet, kirjokannet kirjavaiset.

Yli kolme vuosikymmentä olen työssäni seurannut kanteleen vaiheita ja tekemisiä sen parissa.  Paljon on tapahtunut ja tapahtuu kaikilla sektoreilla. Siispä voi liioittelematta nostaa lipun salkoon ja todeta, että kanteleella menee hyvin!
Kanteleliitolta sain kuitenkin arvioitavakseni vain neljä levyä, joten saldo jää edellistä vuotta  pienemmäksi. Tuolloin kisaajia oli kuusi ja Ilkka Ylönen valitsi voittajaksi Hannu Syrjälahden & yhtyeen tallenteen Syyspäivänä.

Lue loppuun

Timo Väänänen – Leena Häkkinen: Helisevä puu – kanteleen kielin

”Se on se joka vie tuonne halki metsien, pilvien aina tuonne avaruuksiin asti”, kertoo kanteleensoittaja Elli Sonkkanen.

Ohjelman työryhmä lähti keväällä 2008 matkalle Udmurtiaan udmurttien kanteleen eli krezin kotimaahan. Matkan aikana tallentunut materiaali sekä Suomessa karjalaisten, suomalaisten, virolaisten ja latvialaisten soittajien ja soitinrakentajien kanssa tehdyt haastattelut ovat lähtökohtana läpisävelletyssä teoksessa, joka sai nimekseen Helisevä puu.

Udmurteilla, mareilla, tataareilla, tšuvasseilla, venäläisillä, hanteilla, manseilla, karjalaisilla, vepsäläisillä, virolaisilla, latvialaisilla, liettualaisilla, valko-venäläisillä, ukrainalaisilla ja suomalaisilla on yhteinen soitin; kantele. Se soi Timo Väänäsen sävellyksessä hopeisena, mutta myös tummemmin sävyin matkalla tuonpuoleisiin ja takaisin.

Ohjelman kanteleen soittajat kertovat siitä, mihin soitin voi viedä. ”Soitan kuolemaani saakka”, sanoo Latvite Podina. Näiden sanojen myötä hän kutsuu jokaisen kuulijan arvoitukselliselle matkalle kanteleen kieliin ja säveliin.

Tekijät:

  • käsikirjoitus ja ohjaus: Timo Väänänen ja Leena Häkkinen
  • sävellys: Timo Väänänen
  • muusikot: Anna-Kaisa Liedes, Kristiina Ilmonen ja Timo Väänänen
  • tekninen toteutus: Timo Väänänen, Pekka Lappi ja Leena Häkkinen
  • tuottaja: Harri Huhtamäki

Radioateljee: http://yle.fi/radio1/draama/radioateljee/

Emma Vähätalo

Lahtelainen Emma Vähätalo soittaa monen kaverinsa tavoin kanteletta. Hänen soittimenaan on alusta lähtien ollut konserttikantele ja eniten häntä kiinnostaa soittaa ”jännää ja erityistä musiikkia” – Emma soittaa enimmäkseen taidemusiikkia. Hän on osallistunut jo useasti kantelekilpailuihin, viimeksi viime marraskuussa Pietarissa järjestettyyn Baltia 2009 -festivaalin kilpailuun, jossa hän voitti 10–14-vuotiaiden sarjan. Suomen ohella kilpailuun osallistui nuoria soittajia Venäjältä, Valko-Venäjältä, Latviasta ja Liettuasta.

”Oli aika jännää päästä soittamaan ulkomaille ja erilaista aikaisempiin kilpailuihin oli se, etten tuntenut Pietarissa muista soittajista ketään”, kertoo Emma viime syksyn Venäjän matkastaan. ”Soitin kilpailuohjelmassa mm. Mirva Minkkisen ja Kirmo Lintisen kappaleet. Lintisen kappaleita olen soittanut muitakin. Ne ovat jänniä, kun niissä on niin erilaisia tunnelmia. Yhdessäkin on improvisaatio-osa, jossa raavin punottuja bassokieliä kynsillä. Siitä lähtee jännittävä ääni”, Emma kertoo.

Emman perheessä soittavat kaikki – sisarukset, äiti ja isä. Patrik-veli soittaa pianoa, mutta vielä ei ole Emman ja Patrikin duo-esityksiä kuultu. ”Olen kyllä tarjonnut Patrikille kanteleopetusta, mutta tunteja ei ole pidetty”, Emma naurahtaa. ”Ensimmäisen kerran kuulin kanteletta TV:ssä ikuisuuksia sitten, kun Viola esiintyi Pikku Kakkosessa. Kantele kuulosti mukavalta.” Nyt Emma on Violan kanssa samalla luokalla. Moni muukin kaveri ja tuttava soittaa kanteletta. ”Aika yleinen soitin se on”, pohtii Emma. Lue loppuun

Tiistaina 25.5.
Klo 19.03 Kuukauden pakina: Pekka Jalkanen.
n. klo 19.10 Kuuntelijoiden toivekonsertti. Toiveet osoitteella: YLE, Kansanmusiikki, PL 14, 00024 Yleisradio tai sähköpostilla: yle.kansanmusiikki@yle.fi.
n. klo 19.40 Konserttilavalla Kornog Bretagnesta (Äänitetty Haapavesi Folkissa 26.6.2009).
n. klo 20.10 YLEn uusia äänitteitä: Kajana-kanteleet.

New York Times 14.3.2010:

But there were moments of calm before this storm, in the opening set by Ritva Koistinen. Ms. Koistinen, who plays the kantele, a Finnish zither with a delicately ringing timbre, began with a traditional piece, “Church Bells of Konevitsa,” which conveyed a sense of the gentle-voiced instrument’s color and nuance. She then gradually pulled back the curtain on the kantele’s broader palette: the chromaticism in Erkki Salmenhaara’s “Inventio,” the swirling figuration that melts into a meditative reverie in Karin Rehnqvist’s “Interludes,” and the pentatonic tracery of Toivo Elovaara’s “Forest Lake,” each touching on a different aspect of the kantele’s range. Ms. Koistinen was at her best in Arvo Pärt’s “Pari Intervallo,” an early organ work that had an otherworldly charm in the kantele’s plucked timbres.

(Oli myös tyyntä myrskyn edellä avausjaksossa, jossa soitti Ritva Koistinen. Koistinen, joka soittaa kanteletta, hienovaraisesti soivaa suomalaista sitrasoitinta, aloitti perinteisellä sävelmällä Konevitsan kirkonkellot, joka toi esiin herkkäsointisen instrumentin värejä ja sävyjä. Sitten hän vähitellen avasi kanteleen laajemman sointipaletin – Salmenhaaran Invention kromatiikka, Karin Rehnqvistin Interludes-teoksen päiväunelmiin johtavat pyörteet, Toivo Elovaaran Metsäjärven pentatoninen kuviointi – jokainen kappale toi esiin kanteleen eri puolia. Koistinen oli parhaimmillaan Arvo Pärtin Pari Intervallossa, joka säveltäjän varhainen urkuteos. Kanteleen kielet loivat siihen ylimaallista tenhoa.)

New York Times, ALLAN KOZINN

Lue koko juttu: http://www.nytimes.com/2010/03/15/arts/music/15arctic.html

Lue myös toinen juttu Huffington Postista: http://www.huffingtonpost.com/derek-beres/global-beat-fusion-kronos_b_498364.html

Ritvaa haastateltiin Yle FST:n Närbild ohjelmassa, jonka aiheena on kantele. Katso ohjelma täältä (nähtävissä muutamien päivien ajan lähetyksen jälkeen.): http://areena.yle.fi/video/911837

Kansanmusiikissa on voimaa! Etnon velhot kertovat viisiosaisessa sarjassa, mitä suomalainen kansanmusiikki on tänään. Katsoja pääsee mukaan parhaille klubikeikoille ja Kaustinen Folk Music Festivaaleille 2009. Esiintyjinä mm. Jouhiorkesteri, Paratiisin pojat, Maria Kalaniemi, Polka Chicks, Hyberborea, Kimmo Pohjonen ja Sväng…

29.1.2010
Juuret

Päivitettyä kansanmusiikkia Suomesta. Ihastu arkaaiseen jouhikkoon, ”kaikille tuttuun” kanteleeseen ja Paratiisinpoikien kansanlauluihin. Juurille palaavat mm. Jouhiorkesteri ja J. Karjalainen.

5.2.2010
Oma ääni

Mistä oma ääni kumpuaa? Oman äänen etsimistä ja löytämistä avaavat Heikki Laitinen, Liisa Matveinen, Veera Voima ja Karoliina Kantelinen. Esiintyjinä mm. Suden aika, Pekko Käppi & Taito Hoffrén.

12.2.2010
Viestinviejät

Tulevaisuuden pelimannit Kaustisella Mauno Järvelän opissa. Alina, Aili sekä Arto Järvelä ja Timo Alakotila vievät luovaa musiikkiviestiä eteenpäin. Esiintyjinä Näppäripelimannit, energinen Frigg ja pohjoismainen Nordik Tree.

19.2.2010
Ilmaa palkeisiin

Maria Kalaniemi ihastuttaa herkällä harmonikallaan ja Kimmo Pohjonen soittaa koneiden kanssa Kaustisella. Huumorista vastaa Puhti.

26.2.2010
Uusi ääni

Kansanmusiikki svängää niin Suomen kaupunkien klubeilla kuin kesäfestivaaleillakin. Urbanisoitunutta perinnemusiikkia ja tunnelmallisia tuokioita tarjoavat Sväng, Hyberborea, Polka Chicks ja Markku Lepistö.

YLE Radio1 Tiistaina 26.1.2010 klo 19.03 Etno is happening-teemailta
Musiikkia, haastatteluja ja tekijöiden tunnelmia YLE Teemalla perjantaina alkavasta ohjelmasarjasta.

http://www.yle.fi/kampanjat/etno_is_happening/

Arja Kastinen perinteisen viisikielisen kanteleen ääressä. K: Kalle Sipilä

Arja Kastinen perinteisen viisikielisen kanteleen ääressä. kuva: Kalle Sipilä

MUSIIKIN MUISTI – ERILAISIA MUSIIKKIVIDEOITA KANSANSOITTIMISTA

5×15’ YLE TEEMA alkaen 13.1. 2009 keskiviikkoisin n. klo 20.45 ja uusintana
perjantaisin klo 18.40

MUSIIKIN MUISTI – kansansoitinvideoita
Suomalaiset perinteiset kansansoittimet heräävät eloon 2000-luvun karismaattisten muusikoiden käsissä. Tutuiksi tulevat sellaisetkin oudot instrumentit kuin liru, mänkeri ja jouhikko. Tutumpia ovat mm. kantele ja haitari. Taiturimaisten soittajien käsissä instrumenteista irtoavat yhtähyvin muinaiset arkaaiset soinnut kuin lähes jatsilliset improvisaatiot.

MUSIIKIN MUISTI -sarja tarjoaa taiturillisten muusikkojen soittamana yllättäviä soundeja historialliseksi kansansoittimiksi luokitelluista instrumenteista. Intiimisti toteutetut videot tarjoavat katsojalle lähikontaktin musiikkiin.

Suomalaisia kansansoittimia ei ole koskaan esitelty näin kattavasti – yhdeksäntoista videon voimin! Sibelius-Akatemian emeritusprofessori Heikki Laitisen käsikirjoittama ja Mirja Metsolan ohjaama viisiosainen ”Musiikin muisti – kansansoitinvideoita” -sarja tunkeutuu suomalaisen kansanmusiikin tuhatvuotiseen historiaan ja kertoo menneiden sointien ja soittimien paluusta osaksi elävää musiikkikulttuuria. Lue loppuun

Suomalaisen konserttikanteleen kehittäjän muusikko Paavo Benjamin Hinkkasen eli Paul Salmisen kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Hän syntyi 11.10.1887 Inkerinmaalla Rappulan kylässä, joka kuului Toksavan seurakuntaan. Paulin isä Paavo Hinkkanen ja äiti Helena os. Puumalainen olivat molemmat sukujuuriltaan lähtöisin Suomesta. Isä oli ammatiltaan maanviljelijä ja perheeseen kuului kolme poikaa, joista vanhin oli Väinö Ferdinand, keskimmäinen Paul Benjamin ja nuorin Edvard Emanuel.Paul Salminen

Paulin varhaislapsuudesta ei ole säilynyt kovinkaan paljon tietoa. Hän oli vasta 3-vuotias, kun isä kuoli ja äiti Helena jäi perheensä yksinhuoltajaksi. Kansakoulun kaikki Hinkkasen veljekset kävivät kuitenkin omalla kotiseudullaan Toksavassa, mutta sen jälkeen perhe muutti Pietariin. Edessä oli ensin rippikoulu ja konfirmaatio Pyhän Marian kirkossa, jonka kanttorina toimi musiikin monitoimimies Mooses Putro, joka tunnetaan nimellä myös ”Karjalan Sibelius”.

Paul Salmisen syntymän aikoihin Karjalassa ja Inkerinmaalla kukoisti monipuolinen ja rikas suomalais-inkeriläinen kulttuuri. Erikoisen suosittuja olivat kesäiset laulu- ja soittojuhlat, joista tunnetuimmat olivat Sortavalan laulujuhlat, mutta vilkasta oli myös Inkerinmaan oma kuoro- ja orkesteriharrastus. Suurelta osin papiston tehtäväksi jäi tavallisen kansan opetus ja sivistäminen. Perustettiin lisää uusia suomenkielisiä kouluja ja kirjastoja, joista tunnetuin oli Kolppanan opettajaseminaari. Lue loppuun

Ylen Elävässä arkistossa on lyhyt juttu tunnetusta kantelesävelmästä, Yleisradion väliaikamerkistä. Tunnus on A.O. Väisäsen perinteisestä kantelesävelmästä muokkaama pieni sävelmä. Alunperin sävelmä esitettiin kanteleella levyltä, mutta sitä varten on rakennettu oma konekin. Nykyään väliaikamerkki tulee tietokoneelta ja hämmästyttävää kyllä se on tullut tietokoneelta jo vuodesta 1978. Sävelmä lienee soitetuin kantelesävelmä.

Radion väliaikamerkki kanteleella ja koneella | Elävä arkisto | yle.fi.

 viestiSilja Europa seilasi 9.–10.1. täynnä kansanmusiikin ja -tanssin ammattilaisia ja harrastajia. Kantele oli loistokkaasti edustettuna Vilma Timonen Quartetin (Vilma Timonen, Ape Anttila, Mikko Hassinen ja Topi Korhonen), Teppana Duon (Rauno Nieminen, Johannes Heikkilä ja vierailija Pekko Käppi) ja useiden muiden kokoonpanojen kautta.

Risteilyn tuoksinassa järjestettiin myös Kanteleviesti, jossa kilpailijoiden kulttuurikuntoa leikkimielisesti testattiin. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun Yleisradion kulttuurikuntokonsultit Tuula Viitaniemi ja Minna Joenniemi, musiikin moniottelijat Ape Anttila ja Mikko Hassinen sekä Värttinästä ja Kuunkuiskaajat-duostaan tutut Susan Aho ja Johanna Virtanen kisasivat. Saimme risteilyn messuilta paljon kanteleenystäviä uusiksi Kanteleliiton jäseniksi – lämpimästi tervetuloa mukaan! Lue loppuun

Vuoden levy 2008

Musiikkiohjelmien juontajiaMusiikkia ei tunnetusti ole helppo laittaa paremmuusjärjestykseen. Olen ollut toimittamassa tarpeeksi monia musiikkikilpailuja tietääkseni, että juryn puheenjohtajan purnauspuheenvuoro tästä seikasta on vilpitön, ainakin vilpittömämpi kuin ne ”kiitokset”, joita hän esittää mahdollisuudesta istua tuntikausia kuuntelemassa saman toistoa.

Vuoden 2008 kantelelevyn valinta ei sentään ollut aivan mahdotonta. Alun perin pelkäsin, että joutuisin arvioimaan sekä ns. konserttimusiikkia, joka on työni, että ns. etnomusiikkia, joka on harrastukseni. Mutta onneksi, sattuman kaupalla, tämänvuotisen levypinon kuunteleminen tuntui kokonaisuudessaan harrastukselta. Sain olla amatööri, etymologisesti ”rakastaja”. (Vaikka toisaalta – missäs te tänä vuonna luurasitte, taidemusiikkikanneltajat, joita edellisvuosina olen kritiikeissäni saanut niin ylettömästi kehua retostaa?) Lue loppuun

mimmitPikku Kakkosen Aamuista tuttu sisarusduo MIMMIT on lastenlevykategorian EMMA-ehdokkaana esikoisalbumillaan ”Hats Hats Harakkainen”. Voittajat julkaistaan 14.3.09 klo 18.00 Helsingin Kultturitalolla, josta YLE TV2:en suora lähetys. Rääkkylästä kotoisin olevien Pauliina Lerchen ja Hannamari Luukkaisen mukaansatempaava soundi perustuu karjalaiseen maailmanmusiikkiin ja akustisiin soittimiin, jolla halutaan tuoda vaihtelua lastenmusiikin sähköiseen valtavirtaan.

1) Mikä kanteleen rooli on Mimmeissä?

Pauliina Lerche: Mimmeissä kanteleen rooli on tosi tärkeä niissä kappaleissa, joissa se on mukana. Keikoilla soitan kannelta vielä vähän enemmänkin kuin levyllä. Nautin kanteleen soitosta paljon. Olen soittanut pienkanteleita 9-vuotiaasta lähtien, ja vaikka kantele ei olekaan ollut minulle missään vaiheessa pääsoitin, niin sen soittaminen on kulkenut mukana tärkeänä osana muusikkouttani kaikki nämä vuodet. Erityisen ihanaa on Lue loppuun

Krez, udmurtialainen kantele, oli esillä Etnosoi!-festivaaleilla, sillä Sergei Kungurov konsertoi, esitelmöi ja opetti. Hän on toimii Iževskissä Udmurtian yliopistossa kansanmusiikin osaston johtajana ja soittaa monia soittimia.

Sergei oli myös esillä Helsingin Kirjasto10:ssä olleessa valokuvanäyttelyssä Etnosoi!:n ohjelmassa. Valokuvanäyttelyssä oli esillä Timo Väänäsen ottamia kuvia Kanteleen kielin -radioateljeeohjelman matkoilta. Lue loppuun

Euroopan yleisradioliiton Svetozár Stračina -kansanmusiikkikilpailussa Bratislavassa on tänä vuonna palkittu suomalainen teos Poron suikaus. 

Tekijät: Martti Pokela sekä esittäjät yhteistyössä. Esittäjät: Aili Ikonen, laulu, Senni Eskelinen ja Anna Kattainen, 36-kieliset konserttikanteleet. Tuottaja: Sirkka Halonen, YLE Kulttuuri/Musiikkiohjelmat. Musiikkitarkkailija: Seppo Salminen  

Kantele 2/2007

Kanteleliiton hallitus on myöntänyt kantelepelimanni Alpo Suonvierelle Ylivieskasta Kultakantele – tunnustuksen. Kultakanteletunnustus myönnettiin Suonvierelle pitkäaikaisesta elämäntyöstä kantelekulttuurin edistämisestä Oulussa 18.11.2006. Suonvieri on toiminut vuosikymmeniä kanteleensoiton opettajana Ylivieskassa, Alavieskassa, Sievissä, Kannuksessa ja Kalajoella. Hän esiintyy aktiivisesti soolosoittajana ja mm. Kalajokilaakson kanteleyhtyeessä. Hän on Jokilaaksojen alueen voimavara perinteisen kanteleensoiton säilyttämisessä.

Vuoden Kantele 2006 tunnustus myönnettiin Yleisradion Pikku Kakkonen -ohjelmalle. Tunnustuksen vastaanotti ohjelman tuottaja Teija Ryösä Kanteleliiton syyspäivillä Oulussa 18.11.2006.

Pikku Kakkonen on edistänyt kantelekulttuuria esimerkillisellä tavalla tuottamalla Violan laulut –ohjelmasarjan. Kuvassa Anton ja Viola ohjelman kuvauksissa.

Kantele 4/2006

Asko Hyvärisen mielestä suomen kielen sana säveltäjä ei kerro kaikkea, koska musiikissa on paljon muutakin kuin säveltasoja. Englannin composer voidaan ymmärtää laajemmin. Säveltäjähän on ikään kuin järjestyksen muodostaja. Säveltämiseen kuuluu Hyvärisen mukaan riskien ottaminen. Hän haluaa löytää soittimesta jotain olennaista. Sellaista, mitä ei voi toteuttaa toisella soittimella.

Kantele tuli tämän Haapavedellä syntyneen nykysäveltäjän tietoisuuteen varsin kaukaa. Hän oli mukana kanadalaisen ERGO Ensemblen konserttiprojektissa, johon osallistunut kanadalainen säveltäjä halusi Lue loppuun

Arkistot