vanha musiikki

Ajan aarteita 21.1.2011 klo 19.00

Villa Breidablick, Kannusillanmäki 6, Espoo

Pauliina Almonkari (renessanssihuilu) ja Heidi Äijälä (kantele)

Musiikkia eri vuosisadoilta. Vapaa pääsy – tervetuloa!

Sermisy – Arbeau – Gervaise – Frescobaldi – Haydn – Fauré – Debussy

 

kuva Petri Niikko

Valon helminä kuullaan klassisen musiikin kauniita ja herkkiä sävellyksiä; mm. Händelin Largo ja Saint-Saëns’n Le Cygne. Kanteleorkesterin solistina esiintyy Annukka Nevalainen (alttoviulu). Konsertin johtaa Johanna Aho. Liput 12 € / 8 €.

Finn-Kanteleet on valtakunnallinen kanteleorkesteri, jonka soittajistoon kuuluu merkittävä osa maamme eturivin kanteletaiteilijoista. Orkesteri juhlii tänä vuonna 70-vuotistaivaltaan. Sen juuret ulottuvat vuoteen 1940, jolloin Tyyne Niikko perusti Joensuussa yhtyeen nimeltä Karjalainen kanteleyhtye. Vuonna 1975 nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa, Finn-Kanteleet, jolloin myös perustettiin saman niminen yhdistys. Niikko johti yhtyettä 1970-luvulle, jolloin vastuun otti hänen tyttärensä, musiikkineuvos Anneli Kuparinen. Vuosina 2002-2004 orkesterin taiteellisena johtajana toimi Susanna Heinonen, 2005-2009 Mirva Minkkinen ja vuodesta 2010 alkaen Johanna Aho. Orkesteri on tehnyt useita tallenteita ja konsertoinut laajasti kotimaassa ja ulkomailla. Konserttikiertueet ovat ulottuneet mm. Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Dubaihin.

Kouvolan kaupungintalo sijaitsee keskustassa osoitteessa Torikatu 10. Kaupungintalon juhlasali on suosittu konserttien pitopaikka. Mm. Kymi Sinfonietta esiintyy siellä säännöllisesti. Kaupungintalo on valmistunut vuonna 1968 ja sen juhlasaliin mahtuu noin 400 kuulijaa. www.visitkouvola.fi/useinkysyttya/kokousjajuhlatilat

Finn-Kanteleet tarjoaa Pyhäinpäivän konsertissaan klassisen musiikin kauneimpia sävellyksiä; mm. Schubertin Ave Marian ja Franckin Panis Angelicusin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Finn-Kanteleet on valtakunnallinen kanteleyhtye, jonka soittajistoon kuuluu merkittävä osa maamme kanteleensoiton parhaimmistosta. Yhtye on toiminut yhtäjaksoisesti lähes 70 vuotta. Sen juuret ulottuvat vuoteen 1940, jolloin Tyyne Niikko perusti Joensuussa yhtyeen nimeltä Karjalainen kanteleyhtye. Nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa vuonna 1975, jolloin perustettiin myös saman niminen yhdistys. Tyyne Niikko johti yhtyettä 1970-luvulle, jolloin vastuun yhtyeestä otti hänen tyttärensä, musiikkineuvos Anneli Kuparinen. Vuosina 2002-2004 yhtyettä johti Susanna Heinonen. Nykyisin yhtyettä johtaa Mirva Minkkinen. Yhtye on tehnyt lukuisia tallenteita ja konsertoinut laajasti kotimaassa ja ulkomailla. Konserttikiertueet ovat ulottuneet mm. Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Dubaihin.

Hollolan kirkko sijaitsee Lahden kaupungista 17 km:n päässä osoitteessa Rantatie 917 Hollola kk. Hollolan keskiaikainen harmaakivikirkko on ollut nykyisen Päijät-Hämeen muinainen keskus. Pyhälle Marialle omistettu kirkko valmistui arvioiden mukaan vuosien 1495–1510 välisenä aikana ja on yksi rakennustaiteemme huomattavimmista muistomerkeistä.  Kirkko on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen seurakuntakirkko. www.hollolanseurakunta.fi

Näytä Hollolan kirkko suuremmalla kartalla

Vilma Timonen Quartet esiintyi Artic Paradice Live vieraille ja muulle yleisölle. KUVA: Jorma Airola

Vilma Timonen Quartet esiintyi Artic Paradice Live vieraille ja muulle yleisölle. KUVA: Jorma Airola

Kaupan ja läntisen kulttuurin kansainvälistymistä seurasi läntisen kaupallisen musiikin ja – suoraan sanoen – huonon maun kansainvälistyminen. Oliko tämä uhka maailmanmusiikille? Ei välttämättä. Joidenkin mielestä kaikenlainen kosmopoliittisuus vain vahvistaa paikallisia kulttuureja, herättää meissä entistä suuremman halun vaalia omia juuriamme.

 

Pikainen katsaus Eurooppaan voi valaista asiaa. Vielä kolme vuosikymmentä sitten Euroopan Yhteisö oli vain 15 maan löyhä talousliitto. Kansallinen identiteetti oli voimissaan ja monet kansanperinteet olivat katoamassa. 2008 kansalliset rajat ovat hämärtyneet ja 27 maata muodostavat liiton, jolla on lippu, valuutta, hymni ja – jos hyvin käy – yhteinen ”perustuslaki”. Ainakin seitsemän maata odottaa innolla vuoroaan liittyä mukaan. Tästä huolimatta tunnen kovin vähän ihmisiä, jotka pitävät itseään eurooppalaisina. Päällimmäisenä on paikallinen identiteetti. Eurooppalainen kansanmusiikki näyttää myös tekevän uutta tulemista. Siitä esimerkkejä ovat flamenco, fado, irlantilainen musiikki ja Balkanin musiikki. Lue loppuun

Arkistot