Unkari

Kassi humahtaa oviaukosta huoneen nurkkaan ja sisään kirmaa vaalea pikkutyttö, joka hihkaisee intoa pursuten: ”Äiti, äiti, anna nopeasti ruokaa. Mä menen nyt!” – ”Mihin sinä nyt muka menet?” – ”Kantelepiiriin!” – ”Mikäs se on?”
”En tiedä, mutta menen katsomaan!”

Näin vauhdikkaasti alkoi Outi Sanén kanteleensoitto kolmekymmentä vuotta sitten. Hän oli kuullut koulun keskusradiosta uudesta harrastuksesta ja sehän piti nähdä. Samana iltana tilattiin ensimmäinen viisikielinen kantele.

”Musiikki kuului muutenkin lapsuuteeni. Vanhemmat lauloivat meille, ja ensimmäisen kappaleeni opin jo kaksivuotiaana. Se oli isoveljeni opettama Mun kanteleeni kauniimmin. Viisivuotiaana ilmoitin äidille, että minusta tulee muusikko ja harjoittelin soittoa pahvisella pianolla”, Outi hymyilee. Lue loppuun

Herman Rechberger & co

Väinämöisen maisemat, Vantaan maatalousmuseo, Nybackankuja 2

Kuvitelkaa hetkeksi olevanne Väinämöisen juhlissa. Hänelle on tullut muusikkovieraita Romaniasta, Unkarista, Venäjältä, Mordvan ja Udmurtien alueelta, jopa kaukaisesta Kiinasta ja Afrikasta. Kaikki ovat tuoneet omat soittimensa mukanaan. Sankarimme tarinoi paikoista, joissa on käynyt, kokemuksistaan, Ainosta, Sammon ihmeellisestä koneistosta. Lopuksi juhlaväki yhtyy iloiseen monikulttuuriseen loppusoittoon.

Ohjelma

  1. Kanteleen synty
  2. Tähtitaivas
  3. Aino
  4. Väinämöisen ”Kuutamoserenaadi”
  5. Metro Manalaan
  6. Sammon koneisto
  7. Väinämöisen kansainvälinen orkesteri
  8. Loppusoitto

Esiintyjät: Eija Kankaanranta, Mervi Yli-Vainio, Emma Kuntsi, Olga Šiškina, Herman Rechberger, Vantaan ja Keskisen Uudenmaan musiikkiopistojen oppilaat.

sailo

Elias Lönnrotin vuonna 1835 julkaisema Kalevala loi pohjan karelianismin synnylle. Eri alojen taiteilijat ammensivat aiheitaan Kalevalasta ja kansanrunoista sekä olivat muutenkin innostuneita karjalaisuudesta. Kulttuurikarelianismin lisäksi levisi poliittinen karelianismi, jonka tavoitteena oli suur-Suomen aikaansaaminen. Alpo Sailo oli aktiivinen karelianismin kaikilla osa-alueilla. Alpo Sailo (nimi alun perin Albin Leopold Englund; 14. 11. 1877–6. 10. 1955) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari, joka on tullut tunnetuksi ennen kaikkea hänen runonlaulajista tekemistään patsaista. Sailon ensimmäiset runonlaulajakuvat syntyivät Helsingissä vuonna 1906–1907, jolloin Jehkin Iivana ja Iivana Onoila vierailivat Sailon ateljeessa. 

Vuonna 1908 Sailo teki matkan Tuupovaaran Öllölään, jossa hän tapasi Petri Šemeikan. Petrillä ei ollut enää kannelta, sillä hän oli antanut sen Béla Vikárille. Vikár tunnetaan mm. Kalevalan unkarintajana ja henkilönä, joka käytti ensimmäisenä fonografia musiikin äänittämiseen vuonna 1892. Sailo veisti Šemeikalle uuden kanteleen tämän pojan ja pojanpojan kanssa. Kun kantele valmistui, Petri yritti virittää sitä, mutta ei enää huonokuuloisuutensa vuoksi pystynyt. Hän totesi soittonsa soitetuksi ja laulunsa lauletuiksi. Lue loppuun

Suuri määrä ystäviä, kantelepelimanneja ja kuorolaisia sai tiedoksi suru-uutisen soitinrakennusmestari Arto Mätön äkillisestä poismenosta kotonaan Lappeenrannassa.

Arton soitinrakennus ja etenkin kanteleiden valmistus sai alkusysäyksen 1970-luvun alussa, jolloin Arto oli kuullut kanteleensoittoa harrastavista Matti Heimovaarasta ja Heikki Reposesta. He hankkivat Artolle piirustukset ja ensimmäisen kanteleen valmistus alkoi. Lue loppuun

Arkistot