Saarijärven kantele

Torstaina 24.11. pidettiin Suomen Kantelemuseossa Jyväskylän Palokassa Keski-Suomen Kantelekirjan julkistustilaisuus. Kirjassa kiteytyyy Kari Dahlblomin vuosien työ kanteleen hyväksi. Tilaisuuteen oli kokoontunut arvovaltainen joukko alan ihmisiä ympäri Suomea. Keski-Suomen Kantele -kirja on nelivärinen lähes 300-sivuinen runsaalla kuvituksella varustettu teos, joka keskittyy Keski-Suomen alueen kanteleisiin, soittajiin, kantelerakentajiin, soittotapoihin ja kantelehistoriaan. Kirja toimii myös hyvänä yleisteoksena kanteleesta. Kanteleen historiaa, levinneisyyttä ja rakenteita käsitellään myös yleisemmin. Julkaisun ulkoasu on näyttävä ja taattua Timo Väänäsen ja Ilmari Ikävalkon käsialaa. Kantele-lehti pureutuu kirjaan syvällisemmin vuoden 2012 ensimmäisessä numerossa.

Kirjaa voi ostaa  Suomen Kantelemuseosta sekä Kari Dahlblomilta 0500 654 157, ruda(at)suomi24.fi.

Kantelemuseon yhtyeen lisäksi tilaisuudessa esiintyi Oikosulku-yhtye, jossa Karin lisäksi soittavat kirjassa asiantuntija-apuna ollut soitinrakentajamuusikko Rauno Nieminen sekä taittajakantelisti Timo Väänänen.

Maija Kauhanen. Kuva: Sauli Heikkilä

Viime tammikuussa toimittaja Sirkka Halonen valitsi Kanteleliiton pyynnöstä vuoden 2010 Kantele-levyn. Puolen tusinan ehdokkaan joukosta tittelin sai nuorten naisten Rönsy-yhtyeen levy. Tapasin keväisenä 
päivänä Rönsyn kantelisti-saksofonisti Maija Kauhasen.
Lue loppuun

Kanteleliitto järjestää ensimmäisen kerran historiansa aikana kansainvälisen kantelekilpailun ja -tapahtuman Helsingissä 27.–29. toukokuuta. Kantelekilpailut ja -katselmukset ovat kuuluneet Kanteleliiton toimintaan sen perustamisesta 1977 lähtien. Joka toinen vuosi ja vuorotellen järjestetyt soolo- ja kanteleyhtyekilpailut ovat olleet tähän mennessä kansallisia. Nyt on siis luvassa ensimmäinen kansainvälinen kilpailu ja tapahtuma, johon on ilmoittautunut 110 kilpailijaa. Ilmoittautumisaika päättyi tammikuun lopussa. Kilpailijat tulevat Suomen lisäksi Venäjältä, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Kilpailut ja sen oheiskonsertit pidetään Sibelius-Akatemian tiloissa. Kilpailun suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen.
–    Kantele ei ole vain suomalainen perinnesoitin, vaikka se kansallisromantiikan jäljiltä sellaisena usein nähdäänkin. Kantele on tänään hyvin monipuolinen soitin, jolla soitetaan mitä tahansa musiikkia klassisesta jazziin, kansanmusiikista rockiin. Tavoitteenamme on elävä, kansainvälinen ja monipuolinen kilpailu ja musiikkitapahtuma, joka herättää kiinnostusta myös alan ulkopuolella. Toivomme ja odotamme, että tapahtuma kerää myös uutta yleisöä, kertoo Kanteleliiton hallituksen puheenjohtaja Vilma Timonen.

Konsertteja ja klubeja – Eppu Nuotio juontaa koko perheen konsertin

Tapahtuman aikana yleisö pääsee nauttimaan kantelekonserteista ja klubeista. Kanteleviikonloppu alkaa perjantaina (27.5.) koko perheen konsertilla ”Kantele kuljettaa maailmalle”, jossa kantele soi monin eri tyylein. Konsertin juontaa kirjailijana ja näyttelijänäkin tunnettu Eppu Nuotio, joka myös käsikirjoittaa konsertin. Konsertissa kuullaan sekä kotimaisia että ulkomaisia taiteilijoita.
Kanteleen kykyä muuntautua nykymusiikin, rockin ja popin maailmaan, voi kuunnella klubi-illoissa, joita järjestetään perjantaina ja lauantaina. Lauantaina on luvassa myös kanteleen kamarimusiikkikonsertti, jossa tilaa saavat erityisesti nykysäveltäjien uudet kanteleelle kirjoitetut teokset.

Kilpailun sarjat – ammattilaistensarja on kansainvälisin

Kantelekilpailun tyylisarjoina ovat kansanmusiikki, taidemusiikki sekä niin kutsuttu muu musiikki, joka voi olla mitä tahansa näiden kahden edellä mainitun genren ulkopuolelta, poppia, jazzia, yms. Ikäsarjat ovat alle 10-vuotiaat, 10–12-vuotiaat, 13–15-vuotiaat, yli 15-vuotiaat ja ammattilaisten sarja. Ilmoittautumisen perusteella tiedetään jo, että ammattilaistensarja on kansainvälisin.
Lauantaina ja sunnuntaina pidettäviin kilpailuihin on yleisöllä vapaa pääsy. Kilpailun parhaimmisto esiintyy tapahtuman päätöskonsertissa sunnuntaina 29.5. Lue loppuun

Arja Kastinen perinteisen viisikielisen kanteleen ääressä. K: Kalle Sipilä

Arja Kastinen perinteisen viisikielisen kanteleen ääressä. kuva: Kalle Sipilä

MUSIIKIN MUISTI – ERILAISIA MUSIIKKIVIDEOITA KANSANSOITTIMISTA

5×15’ YLE TEEMA alkaen 13.1. 2009 keskiviikkoisin n. klo 20.45 ja uusintana
perjantaisin klo 18.40

MUSIIKIN MUISTI – kansansoitinvideoita
Suomalaiset perinteiset kansansoittimet heräävät eloon 2000-luvun karismaattisten muusikoiden käsissä. Tutuiksi tulevat sellaisetkin oudot instrumentit kuin liru, mänkeri ja jouhikko. Tutumpia ovat mm. kantele ja haitari. Taiturimaisten soittajien käsissä instrumenteista irtoavat yhtähyvin muinaiset arkaaiset soinnut kuin lähes jatsilliset improvisaatiot.

MUSIIKIN MUISTI -sarja tarjoaa taiturillisten muusikkojen soittamana yllättäviä soundeja historialliseksi kansansoittimiksi luokitelluista instrumenteista. Intiimisti toteutetut videot tarjoavat katsojalle lähikontaktin musiikkiin.

Suomalaisia kansansoittimia ei ole koskaan esitelty näin kattavasti – yhdeksäntoista videon voimin! Sibelius-Akatemian emeritusprofessori Heikki Laitisen käsikirjoittama ja Mirja Metsolan ohjaama viisiosainen ”Musiikin muisti – kansansoitinvideoita” -sarja tunkeutuu suomalaisen kansanmusiikin tuhatvuotiseen historiaan ja kertoo menneiden sointien ja soittimien paluusta osaksi elävää musiikkikulttuuria. Lue loppuun

Kanteleliiton syyspäivät ja syyskokous Kemissä 16.–18.10.2009. Isäntänä Merilapin kanteleensoiton edistämisrahasto.

Kanteleliitto ry:n syyskokous 17.10.2009 klo 17

Tervetuloa Kanteleliiton sääntömääräiseen syyskokoukseen Kemiin 17.10.2009 klo 17. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen klo 19 syyspäivien pääkonsertti Kemin kirkossa.

Kansanmusiikin rytmitikkukurssi 16.–18.10.

Kanteleliiton Syyspäivien kurssilla perehdytään tikkukanteleen soittoon sekä pohjoismaisen ja bulgarialaisen kansanmusiikin rytmiikkaan laulujen, kehorytmiikan ja tanssin keinoin. Seminaariin tulevilla toivotaan olevan mukana kantele, jolla on mahdollista soittaa d-pohjaisissa sävellajeissa. Mahdolliset omat tai musiikkikoulujen tikkukanteleet ovat myös tarpeen!

Kurssin opettajana toimii Emmi Knuutinen, joka pääasiassa opettaa kanteleiden soittoa pääkaupunkiseudulla ja toimii syksyllä 2009 rytmiikan lehtoraatin sijaisena Espoon musiikkiopistossa. Lue loppuun

Keski-Suomen kanteleperinne -sarjassa on esittelyvuorossa Uurainen. Kuulin siellä sanottavan Elias Lönnrotin toteamusta muistuttaen, että kanteleita oli taloissa seinillä paljon, ja kai niitä on vieläkin.

Otto Pellonpää

Tutkimukseni Keski-Suomen kanteleista juontaa 40 vuoden taakse Äänekoskelle. Sain nuorena lainaksi kanteleen lapsuudenkotini naapurilta Erkki Koskiselta. Se oli huonokuntoinen pyöreäperäinen saarijärveläinen kantele josta puuttui kieliä, mutta soiton alkeita siitäkin sain. Vanhassa valokuvassa Erkki Koskisen äiti Alli Frestadius soittaa samannäköisellä kanteleella. Tarkempi tarkastelu osoitti sen olevan eri soitin kuin lainaamani kantele. Vuosien jälkeen sain yhteyden kuvassa olevavan kanteleen omistajaan Marja Happoseen ja pääsin tutkimaan soitinta. Kanteleen kansi on kuusta ja kehä sekä pohja koivua. Kanteleen pohjaan oli kirjoitettu:

”Valmistanut T. Peltonen. Uurainen. Omist. Alli Frestadius. Ostettu keväällä 1909”. Lue loppuun

Kantele on jälleen hyvin esillä kansanmusiikkijuhla Sommelossa heinäkuun alussa. Viime vuonna hienosti toteutunut kansainvälinen kantelekurssi Kantele Camp SOI toteutuu myös tänä kesänä.  Opettajina ovat Eva Alkula konserttikanteleissa, Arja Kastinen pienkanteleissa, Emmi Knuutinen tikkukanteleissa ja Vilma Timonen sähkökanteleissa. Oma erikoisuutensa on Ontrei Malisen kanteleen ympärille rakentuva toimintaohjelma, joka näkyy ja kuuluu Sommelon ohjelmassa tulevinakin kesinä.

Kansanmusiikkijuhla Sommelo on melko uusi tulokas kesän musiikkijuhlien joukossa. Se järjestetään nykymuotoisena nyt neljättä kertaa. Sommelon muina teemoina ovat tänä vuonna harmonikka, laulu ja laulaminen sekä kulttuurien kohtaaminen, joilla on myös omat seminaarinsa. Runolaulu ja muutkin arkaaiset kansanmusiikin muodot ovat kainuulaisessa kansanmusiikin juhlassa joka vuosi esillä, mutta mukana on myös uudempia musiikin muotoja. Lue loppuun

maija_matti

kuva: Jani Paasonen

Kaksi nuorta kansanmuusikkoa soitti kymmeniä puheluja ja niiden johdosta kymmeniä konsertteja ikäihmisille kesätyönään.

On kesäinen torstaiaamupäivä. Osmonkallion palvelutalossa Helsingin Oulunkylässä valmistaudutaan juhannusjuhlaan. Ikäihmiset saapuvat pikkuhiljaa juhlatilaan, osa itsenäisesti rollaattorien avulla, toiset hoitajien työntämänä. Hoitajat jakavat kuulokkeita niitä tarvitseville, pieni puheensorina vahvistaa odotuksen tunnelmaa. Kello yhdeltätoista sali on täynnä rauhallista mutta virkeänoloista yleisöä ja pääesiintyjät kutsutaan estradille. Saamme kuulla kolmen vartin mittaisen kokonaisuuden kansanmusiikkia, soittoa ja laulua Maija Kauhasen ja Matti Mikkelän esittämänä. Juhlan jälkeen Kirsti Miettinen, 82, kehuu esitystä mielenkiintoiseksi. Hän tuli varta vasten paikalle kuulemaan kansanmusiikkia, jota talossa ei ole aikoihin kuultukaan. Miettisen mielessä musiikki herätti hyviä muistoja maalta nuoruuden seurojentalolta, jossa tavattiin tanssia porukalla. Esiintyjiä Kirsti Miettinen kuvasi oikein hyviksi, miellyttäviksi ja osaaviksi. Olihan salissa toki niitäkin, jotka halusivat välittömästi esityksen alettua pois juhlatilasta. Ei ollut kansanmusiikista heille. Lue loppuun

Kanteleensoittaja Emmi Knuutinen ja kuvataiteilija Maarit Hedman toteuttivat yhdessä Suhteellista -näyttelyn Lasipalatsin galleriaan viime keväänä. Näyttely oli monitaiteellinen ja moniaistinen, sillä mukana oli Maaritin maalausten lisäksi Emmin musiikkia Saarijärven kanteleella, maalauksiin liittyviä runoja sekä töiden kuvailutulkkaus näkövammaisille.

”Olen joskus ajatellut, että olisi mukavaa, jos joku kuvailisi musiikilla maalauksiani. Kun tapasin Emmin esitin idean hänelle”, kertoo Maarit Hedman. ”Pystyin heti kuvittelemaan kanteleen töitteni yhteyteen. Olen aina nauttinut kanteleen äänestä.” Emmi Knuutinen innostui asiasta ja työpari aloitti työskentelyn yhdessä. ”Yhteistyö lähti heti käyntiin hyvin voimallisesti. Emmi soittaa hyvin samalla tavalla kuin minä maalaan. Liikumme jossain samantyyppisessä maailmassa, kun teemme taidetta”, Maarit kertoo. ”Työskentelytapa on molemmilla improvisoiva ja intuitiivinen”, pohtii Emmi.

Lue loppuun

Pauliina Syrjälä on keskittynyt Saarijärven kanteleen soinnin tutkiskeluun. Soittimen rikas resonanssi ja monenlaiset mahdollisuudet kiehtovat. Tällä hetkellä Pauiinalla on taiteilija-apurahakausi menossa, joten työhön on saanut keskittyä rauhassa. Pauliinan musiikkia voi kuulla tänä syksynä mm. Pitskun Kulttuurikirkossa Helsingissä.

”Olen innostunut Saarijärven kanteleen soinnista ja siitä äänimaisemasta, mitä se tarjoaa. On hauska huomata, että Lue loppuun

Jyväskylän huikean kantelekilpailun päätyttyä Kanteleliiton juhlavuosi siirtyi Savon sydämeen, Savonrannalle, kolmensadan järven ja tuhannen kahdensadan asukkaan pitäjään. 30-vuotisjuhlakonsertissa kantele soi tauotta kokonaisen kesäyön, iltakahdeksasta aamukuuteen. Paikka oli akustisesti loistava: kauniisti kunnostetun maamiesseurantalo Sampolan juhlasali. Muutaman sadan metrin päässä, keskellä kirkonkylää, Sahalammen rannan savusaunassa syntyi huhtikuussa 1890 A. O. Väisänen. Hänen kunniakseen konsertin nimenä oli Hiljainen haltioituminen.

Konsertti oli epäilemättä Lue loppuun

Muusikko ja valtion säveltaidetoimikunnan puheenjohtajana toiminut Pekka Nissilä valitsi Vuoden kantelelevy 2006 -tunnustuksen saajaksi Brelon Seitti cd:n (LNS 002). Nissilä valitsi tunnustuksen saajan yhdeksän vuonna 2006 julkaistun kantelelevyn joukosta.

”Levy on persoonallinen kokonaisuus perinnettä ja nykypäivää, jossa kanteleen monipuoliset mahdollisuudet on tuotu hyvin esiin, ja laulu on mukana tasapainoisena elementtinä. Sovitukset nivovat linjakkaasti yhteen näytteitä erilaisista eurooppalaisista musiikkityyleistä antaen samalla tilaa yhtyeen jäsenten omalle tuotannolle ” , kertoo Nissilä valinnastaan.

Lue loppuun

Kantele on vertaansa vailla oleva suomalaisen kulttuurin symboli, ollut jo parisataa vuotta. Kanteletta on kuvattu sanallisesti, runosäkein, musiikillisesti ja se on mukana sadoissa piirroksissa, maalauksissa ja veistoksissa. Joissakin se tuntuu päälle liimatulta, joissakin paremmin paikalleen osuneelta. On kuitenkin yksi muistomerkki ylitse muiden, jossa kantele tuntuu olevan todella paikallaan ja jossa taitelija on lisäksi osannut kuvata sen voimana eikä vertauskuvana: Erkki Ala-Könnin muistomerkki Ilmajoella, Ilkan kentällä.

kuva: Sakari Erkkilä

Kuulaan aurinkoisena syyskuun päivänä armon vuonna 2006 ajelemme Seinäjoen rautatieasemalta Ilmajoelle päin. Olen muutaman ystäväni kanssa pyhiinvaellusmatkalla, muistelemassa kansallisen kulttuurin suurmiestä. Erkki Ala-Könni siirtyi pitkään sairastettuaan tuonilmaisiin 85-vuotiaana syyskuussa 1996, tasan kymmenen vuotta sitten, mutta jo kaksi vuotta myöhemmin, helatorstaina 1998, paljastettiin synnyinpitäjän keskeisimmällä paikalla hänen muistomerkkinsä. Lue loppuun

Pauliina Syrjälä ja Ilona Korhonen ovat säveltäneet englantilaisen eeppisen hengellisen runoelman, jolla on mielenkiintoisia yhteyksiä Suomeen, Kalevalaan ja kanteleeseen.

Lukija, Kypärä Oikean
Uskon, takaaja voimakas,
vuoksi pyyntöjesi sun,
vaatimalla vaativan,
runoilin mä lauluni
Lue loppuun

Vuoden vaihteen molemmin puolin on kanteletta voinut kuulla klubeilla. Marraskuun lopun Feeniks-klubilla Helsingissä oli kantele illan teemana ja tammikuussa Folklandia-risteily täytti 10 vuotta ja kanteleet soivat jälleen laivalla. Lisäksi risteilyllä järjestettiin ilmakantelekilpailu. Molemmissa tapahtumissa oli runsaasti yleisöä ja esiintyjiä.

Feeniks-klubilla Sibelius-Akatemialla Helsingin keskustassa kuultiin Lue loppuun

Haapavedeltä kotoisin oleva Piia Kleemola tarttuu kanteleeseen ja alkaa soittaa tottuneesti. Vaikka Piian pääsoitin on seitsemänvuotiaasta asti ollut viulu, Sibelius-Akatemiassa hän innostui myös kanteleesta. Nyt soitin soi myös useissa hänen yhtyeissään.

Piia Kleemolan soittoharrastus alkoi alle kouluikäisenä pianolla, seitsemänvuotiaana hän alkoi soittaa viulua ja lukion jälkeen Piia tutustui myös kanteleeseen. Soittimeen, josta Lue loppuun

Valtakunnallinen kantelekilpailu oli jälleen huikea menestys. Osanottajia oli lähes kaksisataa lähes viidessäkymmenessä eri kokoonpanossa. Yhtyekilpailu oli todella valtakunnallinen, sillä osanottajia oli laajasti ympäri Suomen. Koulutus on kantanut hyvää satoa. Musiikkioppilaitokset olivat edustajineen laajasti mukana, yhtyeilmaisu on tullut selkeästi jäädäkseen vahvaksi osaksi opetusta.

Lue loppuun

Kari Dahlblom innostui kanteleesta kuultuaan sitä radiossa. 1960-luvulla ei kuitenkaan ollut helppoa päästä harrastuksen alkuun ja tarvittiin paljon omatoimisuutta ja innokkutta. Innokkuus johdatti keskisuomalaisen perinteen pariin sekä auttoi löytämään kanteleen kansainvälisyyden.

“Jossakin hamassa lapsuudessani tulin siihen johtopäätökseen radiota kuunneltuani – siis Moskovan radiota – että maailmasta löytyy aivan fantastinen soitin nimeltään kantele”, Kari Dahlblom kertoo alkutaipaleestaan kanteleen kanssa. Into päästä itsekin soittamaan kanteletta oli kova ja Kari meni lähimpään musiikkikauppaan ostamaan kanteletta. “Minuthan suurin piirtein naurettiin pihalle. Eivät he olleet a) kiinnostuneita selvittämään, mistä sellaisen saa ja b) mikä se yleensäkään on. Puhumattakaan saako soitto-oppaita tai muuta materiaalia.” Kanteleen tilanne sai nuoren miehen kirjoittamaan lehteen ja vaatimaan kanteleelle parempaa asemaa. Lue loppuun

martti.jpgTammikuinen lauantaiaamu Helsingin Pitäjänmäessä. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston AOV-luokasta kuuluu tikkukanteleella soitettuna karjalaista maanistusimprovisaatiota, soittajana Emmi Knuutinen. Ympärillä kuuntelee professori Martti Pokelan johdolla iloisia naisia, kaikki kansanmusiikkiosaston varsinaisia tai nuorisokoulutuksen opiskelijoita, ja jokainen esittelee taitojaan vuorollaan Martille. Osaston kanteleopettaja Vilma Timonen videoi opetusta.

Taas on tarjolla viikonlopullinen opetusta kansanmusiikin osaston kanteleensoittajille. Mm. Pohjois-Karjalassa kantelekouluttajana kunnostautunut Vilma Timonen on nyt tarttunut vauhdikkaasti opettajan toimeen osastolla ja pursuaa ideoita ja intoa. Tekeillä on mm. ohjelmistopaketti tikkukanteleelle oppilaiden kanssa. Osastolla on nyt kolme varsinaista opiskelijaa sekä viisi nuorisokoulutuslaista, joilla on kantele pääaineena. Lue loppuun

Arkistot