Nurmes

Kanteleiden luettelointiopas

Kantele eläväksi -hanke on julkaissut oppaan museoille kanteleiden luettelointia ohjaamaan. Oppaassa esitellään kantele soitintutkimuksen kannalta, kerrotaan mm. luokittelusta, osista, valokuvaamisesta ja materiaalitunnistuksesta. Hankkeessa ovat mukana Nurmeksen museo, museonjohtaja Meri-Anna Rossander, Rauno Nieminen ja Timo Väänänen. Hanke on saanut Museovirastolta rahoituksen ja hankkeen toinen osa käynnistyy tänä kesänä. Toisessa osassa soittimista rakennetaan kopiosoittimet sekä tutkitaan niitä soittamalla.

Nurmeksen museo käynnisti vuonna 2009 tutkimushankkeen “Kantele eläväksi”. Hankkeen tavoitteena on yhden esineryhmän, kanteleen, avulla tutkia, miten kulttuuriperintöön liittyvän tiedon, tarinoiden ja elämysten välittäminen yleisölle voisi tapahtua, ja miten tulisi harjoittaa siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

Hankkeen aikana käynnistettiin kanteleiden kuvaus- ja luettelointityö, mutta suunniteltiin myös miten ja minkälaisia elämyksiä museossa voitaisiin tuottaa kanteleesta. Kun soittimen tehtävänä on tuottaa ääntä, on äänetön museosoitin kuollut. Kanteleiden mittauksen ja tutkimisen tavoitteena on löytää ne kanteleet, joista on mielekästä tehdä soitinkopio.

Soitinkopion avulla voidaan tutkia, miten alkuperäinen soitin on toiminut. Sillä voidaan tuottaa musiikkia ja tehdä kantele jälleen eläväksi. Soittimen rakentaminen ja soittaminen on näiden alojen ammattilaisten työtä, mutta näistä aiheista voidaan museoon järjestää opetusta, kursseja, luentoja, konsertteja sekä muita tapahtumia.

Hanke on julkaissut 50-sivuisen Kanteleiden luettelointioppaan. Opas on ilmainen sähköinen julkaisu. Sen voi ladata osoitteesta Kantele.net/kantele-elavaksi. Rauno Nieminen kirjoittaa oppaassa:

”Soitinten maailma on niin suuri, että on hyvä tehdä oma luettelointiohje kanteleelle. Yksinomaan kanteleitakin on niin monen mallisia, että ohjeessa on oltava esimerkit eri mallisten kanteleiden yleispiirteistä ja mittaamisesta.” Lue loppuun

_mg_8181Kesällä käynistyi Nurmeksen kaupungin museossa kanteleiden kartoitus- ja tutkimushanke Kantele eläväksi. Hankkeessa tutustutaan Nurmeksen museon kanteleisiin – mitataan, kuvataan ja luetteloidaan – sekä koulutetaan museohenkilökuntaa ymmärtämään kanteleita. Asiantuntijoina hankkeessa toimivat musiikintohtori, soitinrakentaja, tutkija Rauno Nieminen ja musiikin tohtori, kanneltaja Timo Väänänen. Hankkeen aikana tehdään kanteleiden kuvaus- ja kuvailuopas, jotta museoiden kanteleista saataisiin parempaa tietoa.

Nurmeksen kaupungin museon Ikolan talolla sijaitseva varaston ovi aukeaa ja suunnistamme puuvillaiset suojakäsineet kädessämme kohti kantelehyllyä. Joukkoa johdattaa museonjohtaja Meri-Anna Rossander ja museon konservaattori Kirsi Berg – perässä seuraamme me, Rauno Nieminen ja Timo Väänänen. Hyllyssä makailee rauhallisessa lepopaikassaan n. kymmenen kanteletta. ”Museon esinekortteihin ei ole kovin laajoja tietoja soittimista saatu. Kanteleita ei tunneta, eikä niistä osata kirjata tärkeitä asioita kortteihin”, kertoo museonjohtaja Meri-Anna Rossander. ”On merkittävää, että voimme aloittaa museokanteleiden kartoituksen ja

henkilökunnan koulutuksen juuri täällä Nurmeksessa. Olemme saaneet hankkeelle Museovirastosta rahoitusta. Meillä ei ole kovin monta soitinta ja sen takia täällä pääsee hyvin alkuun ja hanke voi myöhemmin laajentua muihin museoihin.” Hyllystä otamme esiin hienon 12-kielisen kanteleen, luettelonumeroltaan 1626.

”Museo: Nurmeksen museo, Häm. kok.

Kunta: Nurmes

Esineen nimi: 12-kielinen kannel

Saantitiedot: W. Hämäl. vaihtanut nimism. Istalalta plootulla (100 mk)

Esineen n:o 1626

Aines: Puuta, kielet metallia

Valmistustapa, rakenne: Koppa koivua, sivut ja pohja yhdestä puusta, kansi kuusta, tapit koivua, 3 äänireikää, kannessa 2 ja sivussa 1. Pahimmat rosot pakkeloitu ja sivelty kauttaaltaan maaliöljyllä.

Mitat: suurin pit. 60 cm, suurin lev. 19 cm, kork. 9 cm, tapit 9, cm

Muita tietoja: Kirjaamisen jälkeen kunnostetttu v. 1980. Kunnostettaessa paljastui sivusta epäselvä kirjoitus, jonka mukaan kanteleen on valmistanut seppä sukunimeltään mahdollisesti Udd.

Suomen Museoliiton lomake n:o 2” Lue loppuun

30.07.1880 Savo nro. 59  sivu 3:

Nurmeksesta. Heinäkuun 17 p:nä pidetyissä kansanhuweissa Nurmeksessa oli paljon kansaa koolla. Huwit oliwat hywin onnistuneet, joista tulee kiittää niiden toimeenpanijoita; sillä he eiwät olleet säästäneet woimiansa, hankkiessaan kaikenmoisia huweja. – Lähemmän kertomuksen kilpailuista ja muista toimista jätän asianomaisten tehtäwäksi; mainitsen waan yhden kilpailun joka enimmän weti huomioni puoleensa. Se oli kanteleen soitto. Näyttää siltä, kun Wäinämöisen meille jättämä soitto alkaisi uudestaan henkiin herätä, waikka se Lue loppuun

Viime Kalevalan päivästä tuli yllättäen vanhan kanteleensoiton ystävien ilonpäivä. Kalevalaseura julkisti nimittäin Kiasmassa pidetyssä juhlassa dvd:n, joka sisältää saman seuran vuonna 1921 tuottaman ensimmäisen suomalaisen kansantieteellisen elokuvan Häidenvietto Karjalan runomailla. Tämä mykkäelokuvaklassikko on nyt jokaisen saatavilla. Esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nettikaupasta sen saa 25 eurolla. 

Kotitelevisiossa tai ennen kaikkea kotitietokoneella katseltuna elokuva on ainutlaatuinen elämys. Hämmästyttävintä on Lue loppuun

Arkistot