Marjatta Puupponen

Suomalaisen konserttikanteleen kehittäjän muusikko Paavo Benjamin Hinkkasen eli Paul Salmisen kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Hän syntyi 11.10.1887 Inkerinmaalla Rappulan kylässä, joka kuului Toksavan seurakuntaan. Paulin isä Paavo Hinkkanen ja äiti Helena os. Puumalainen olivat molemmat sukujuuriltaan lähtöisin Suomesta. Isä oli ammatiltaan maanviljelijä ja perheeseen kuului kolme poikaa, joista vanhin oli Väinö Ferdinand, keskimmäinen Paul Benjamin ja nuorin Edvard Emanuel.Paul Salminen

Paulin varhaislapsuudesta ei ole säilynyt kovinkaan paljon tietoa. Hän oli vasta 3-vuotias, kun isä kuoli ja äiti Helena jäi perheensä yksinhuoltajaksi. Kansakoulun kaikki Hinkkasen veljekset kävivät kuitenkin omalla kotiseudullaan Toksavassa, mutta sen jälkeen perhe muutti Pietariin. Edessä oli ensin rippikoulu ja konfirmaatio Pyhän Marian kirkossa, jonka kanttorina toimi musiikin monitoimimies Mooses Putro, joka tunnetaan nimellä myös ”Karjalan Sibelius”.

Paul Salmisen syntymän aikoihin Karjalassa ja Inkerinmaalla kukoisti monipuolinen ja rikas suomalais-inkeriläinen kulttuuri. Erikoisen suosittuja olivat kesäiset laulu- ja soittojuhlat, joista tunnetuimmat olivat Sortavalan laulujuhlat, mutta vilkasta oli myös Inkerinmaan oma kuoro- ja orkesteriharrastus. Suurelta osin papiston tehtäväksi jäi tavallisen kansan opetus ja sivistäminen. Perustettiin lisää uusia suomenkielisiä kouluja ja kirjastoja, joista tunnetuin oli Kolppanan opettajaseminaari. Lue loppuun

Poissa on šamaaniksikin tituleerattu säveltäjä Tauno Marttinen, jonka säveltämistyyliin kuului intuitiivinen ote, hetkeen eläytyminen. Mitä ajatusvirrassa sävellyskynänsä kirjoitti, sitä ei yleensä muutettu! Tauno tähtäsi konserttipianistin uralle, mutta päätyi säveltäjäksi. Sävellystä hän opiskeli Viipurissa Peter Akimovin ohjauksessa ja myöhemmin Helsingissä Selim Palmgrenin johdolla.

Marttinen muutti 1930 alkanutta myöhäisromanttista tyyliään tutustuttuaan dodekafoniaan 1958, minkä jälkeen hän rajulla kädellä tuhosi entisen tuotantonsa! Sävellystuotantonsa on ollut runsasta: oopperoita, baletteja, sinfonioita, konserttoja eri soittimille, kamarimusiikkia, kuoroteoksia ym. – mutta mikä upeaa, hänen tuotannossaan on myös 12 kantelesävellystä, pienistä soolosävellyksistä sonaattiin ja konserttoon. Näistä em. tuhotun varhaistuotantokauden kantelekappaleet säilyivät mm. Pylvänäisen jäämistössä. Lue loppuun

Ismo Sopasen varhaisimmat musiikkimuistot ovat äidin laulut. Kotona soi myös isän viulu sekä Sopasen sisarukset -trio. Ismon kanteleinnostuksesta sai alkunsa myös 30-vuotias Kanteleliitto.

Ismo Sopasen kiinnostus musiikkiin heräsi kymmenvuotiaana. Isä harrasti nuoruudessaan klassista ja viihdemusiikkia sekä myöhemmin kuorotoimintaa, äiti lauloi hengellisiä ja karjalaisia kansanlauluja. Aluksi Ismoa kiinnosti harmonikan soitto, mutta lopulta pitemmän korren vei kantele. Sen opiskelu järjestyi kotikauppalassa Nokialla asuvan kanteletaiteilija Marjatta Puupposen (myöhemmin Markkula) johdolla.

Lue loppuun

Arkistot