kantelekilpailut
Torstaina 15.11.2012 on viimeinen ilmoittautumispäivä kevään Kansainväliseen Kantelekisaan! Kaikki kanteleyhtyeet mukaan!
Still few days time to fill the application form for the International Kantele Competition! Deadline is the November 15th. Welcome to Finland in Spring 2013!
Kantelekilpailujen avajaiset 2009. Kuva: Timo Väänänen
II KANSAINVÄLINEN KANTELEKILPAILU
KANTELEYHTYEET
ja
KanteleKimara
Säännöt ja yleistä tietoa: http://kantele.net/kilpailut
Siirry sähköiseen ilmoittautumislomakkeeseen TÄSTÄ!
Kevään kantelekisoissa nähtiin monien taiturimaisten suoritusten ohella myös aivan uudenlaisia tapoja soittaa kanteletta. Kitaraa on kyllä taputeltu soiton ohella rytmisoittimen tapaan, mutta kanteleelle tällainen perkussiivinen tekniikka on uutta. Melko uutta se on myös tekniikan hallitsevalle Päivi Ollikaiselle.
Päivi Ollikainen. Kuva: Sauli Heikkilä
Emma Vähätalo
Lahtelainen Emma Vähätalo soittaa monen kaverinsa tavoin kanteletta. Hänen soittimenaan on alusta lähtien ollut konserttikantele ja eniten häntä kiinnostaa soittaa ”jännää ja erityistä musiikkia” – Emma soittaa enimmäkseen taidemusiikkia. Hän on osallistunut jo useasti kantelekilpailuihin, viimeksi viime marraskuussa Pietarissa järjestettyyn Baltia 2009 -festivaalin kilpailuun, jossa hän voitti 10–14-vuotiaiden sarjan. Suomen ohella kilpailuun osallistui nuoria soittajia Venäjältä, Valko-Venäjältä, Latviasta ja Liettuasta.
”Oli aika jännää päästä soittamaan ulkomaille ja erilaista aikaisempiin kilpailuihin oli se, etten tuntenut Pietarissa muista soittajista ketään”, kertoo Emma viime syksyn Venäjän matkastaan. ”Soitin kilpailuohjelmassa mm. Mirva Minkkisen ja Kirmo Lintisen kappaleet. Lintisen kappaleita olen soittanut muitakin. Ne ovat jänniä, kun niissä on niin erilaisia tunnelmia. Yhdessäkin on improvisaatio-osa, jossa raavin punottuja bassokieliä kynsillä. Siitä lähtee jännittävä ääni”, Emma kertoo.
Emman perheessä soittavat kaikki – sisarukset, äiti ja isä. Patrik-veli soittaa pianoa, mutta vielä ei ole Emman ja Patrikin duo-esityksiä kuultu. ”Olen kyllä tarjonnut Patrikille kanteleopetusta, mutta tunteja ei ole pidetty”, Emma naurahtaa. ”Ensimmäisen kerran kuulin kanteletta TV:ssä ikuisuuksia sitten, kun Viola esiintyi Pikku Kakkosessa. Kantele kuulosti mukavalta.” Nyt Emma on Violan kanssa samalla luokalla. Moni muukin kaveri ja tuttava soittaa kanteletta. ”Aika yleinen soitin se on”, pohtii Emma. Lue loppuun
Emma Vähätalo Pietarissa
Emma Vähätalo (s. 1998) voitti marraskuussa Pietarissa järjestetyn kansainvälisen kanteleensukuisten kielisoittimien kilpailun. Osallistujia kilpailussa oli Venäjältä, Valkovenäjältä, Latviasta, Liettuasta, Virosta ja Suomesta. Vähätalo kilpaili 10–14-vuotiaiden sarjassa. Jo kesällä Vähätalo keräsi menestystä Valtakunnallisissa kantelekilpailuissa voittaen alle 12-vuotiaiden pienyhtyeiden sarjan yhdessä nokkahuilisti Hanni Jaaakkolan kanssa. Myös Smile Quintet, jossa Vähätalo soittaa, sijoittui sarjassaan 2. sijalle. Emma Vähätalo opiskelee kanteleensoittoa Lahden Konservatoriossa opettajanaan Mirva Minkkinen.
Lue lisää Etelä-Suomen Sanomista: http://www.ess.fi/?article=260821
Juha Kuorttinen vanhan Lappeenrannan linnoituksen päällä, Viipurin portin yläpuolella. Idean portista sai Eero Somerkoski, Kuorttisen ensimmäinen kanteleopettaja, joka toi karjalaisuutta Lappeenrantaan. kuva: Arja Kangasniemi
Juha Kuorttisella on verissä sekä kanteleensoitto että tarinaniskentä. Kun Kuorttinen on keikalla, yleisö kuulee musiikin lisäksi kertomuksia kappaleiden taustalta. Juttua riittää myös soittokumppaneista, musiikkinäkemyksistä, kanteleista…
Juha Kuorttisen tarina alkaa isukasta, Pauli Kuorttisesta, jolta hän peri soittointonsa. Isä ja hänen Pentti-veljensä soittivat kannelta lyhyeltä sivulta ja Pentti myös rakensi kanteleita. Hän ei kuitenkaan ehtinyt rakentaa kanteletta veljelleen ennen kuin muutti yläilmoihin vuonna 1967.
”Sitten isukka tapasi torilla Somerkosken Eeron, joka oli viipurilainen kanteleensoittaja. Isä kysyi Eerolta, että voisit sie hommata kanteleen ja syksyllä Eero toi sen. En mie muuta neuvoo saanu soittamiseen kuin Eero soitti meille vanhaa viipurilaista laulua ja sano: ’Kyl se korva sannoo, miten se männöö’. Siitä se läksi liikenteeseen.” Lue loppuun
Aiemmin julkaistuja kuvia:
http://kantele.net/kilpailun-kuvasatoa/2359
http://kantele.net/kantelekilpailun-ensimmainen-paiva-vilkas/2319
mm. n. klo 20.18 Valtakunnallisen kantelekilpailun päätöskonsertti
Valtakunnallisen kantelekilpailun satoa. (Äänitetty Tampereella 4.–5.6.). Loppukonsertin esityksiä, jotka nauhoitetiin Pyynikki-salissa perjantaina 5.6.2009
http://www.yleradio1.fi/musiikki/kansanmusiikinilta/id20733.shtml
Ohjelmassa n. klo 20.18 Valtakunnallisen kantelekilpailun päätöskonsertti
Valtakunnallisen kantelekilpailun satoa. (Äänitetty Tampereella 4.–5.6.). Loppukonsertin esityksiä, jotka nauhoitetiin Pyynikki-salissa perjantaina 5.6.2009
Tampereella perjantaina päättyneessä XV Valtakunnallisessa kantelekilpailussa palkittiin suuri joukko yhtyeitä, mutta kilpailun suurin voittaja lienee kuitenkin uudistuva ja yhä laaja-alaisemmaksi käyvä kantelemusiikki.
9.6.2009 klo 19.03 kansanmusiikin illassa kuultiin jo kantelekilpailussa tehtyjä radioäänityksiä. 9.6.2009 klo 19.03 lähetetyn ohjelman voi kuunnella osoitteessa:
http://www.yleradio1.fi/radiosoitin/index.php?clip=67502&language=fi&channel=35
Yleradio 1:
http://www.yleradio1.fi/musiikki/kansanmusiikinilta/id20733.shtml
Tampereen kantelekilpailun kuvasatoa 2. kilpailupäivältä
kuvat: Timo Väänänen
palkintojen jako sarjassa taidemusiikki, yli 15-vuotiaat, pienyhtyeet
Sytyke-yhtye yleisössä
Näkymätön lapsi
Mirva Minkkinen Kuutar-yhtyeestä
Aino Meisalmi-Minkkinen yleisöstä ja Heidi Äijälä Kuutar-yhtyeestä
Kilpailu on jälleen ollut hyvin monipuolinen ja suosittu. Osanottajia eri yhtyeissä on ollut kolmatta sataa. Mahtavaa, ihanaa, upeaa, että kantele elää näin vahvasti ja moniäänisesti. Soittimen eri puolet, historialliset kerrostumat, rikas sointi, erilaiset ja -kokoiset instrumentit ja uudet innovaatiot antavat meille kanteleensoittajille tehtävän pitää tätä kantelettamme elävänä – ja näin tällä hetkellä todellakin tapahtuu.
Parhaimmillaan esityksiin on nähty paljon vaivaa, ohjelmisto on hyvin harjoiteltu. Esittäminen on varmaa ja nautittavaa. Mukana on myös todellisia huippusuorituksia, viimeisteltyjä kappaleita, loistavia omia kappaleita ja sovituksia. Soittimet saadaan soimaan upeasti. Joissakin yhtyeissä yhteissoitto on hätkähdyttävän hiottua jo harrastajien sarjoissa.
Ammattilaisten mukana olo erityisen tärkeää. Myös ammattilaisten sarjoissa monipuolisuus on hyvin mukana. Parhaimmat ammattilaissarjan esitykset olivat tinkimätöntä, taitavaa ja häikäisevän sävykästä musisointia. Kantele näyttäytyy ammattilaisten käsissä valtavasti mahdollisuuksia ja haasteita tarjoavana instrumenttina, joka laajentaa reviiriään jatkuvasti.
Soittotyylien, -tekniikoiden, erilaisten soittimien ja sointien kirjo on koko kilpailussa ilahduttavaa. Ilolla on seurattu eri soittimien yhdistämistä, tyylien maistelua monimakuiseksi kattaukseksi. Ohjelmistossa on ollut selvästikin luontevinta käyttää näitä eri tyylien mahdollisuuksia. Tähän liittyy myös eräs tuomariston toive – esitysten kirjoon toivotaan mukaan myös taidemusiikkiin keskittyviä yhtyeitä ja perinteisiä kanteleyhtyeitä. Esimerkkinä näistä voi mainita, että lasten sarjassa oli vain yksi puhtaasti taidemusiikkiesitys. Taidemusiikin erityisenä haasteena on ohjelmisto – lapsille sopivaa uutta taidemusiikkiohjelmistoa tarvittaisiin ja myös uusia sävellyksiä ja sovituksia kaivattaisiin lisää.
Kantelekilpailu on ainutlaatuinen suhtautumisessaan musiikin eri lajeihin. Ei ole kovin yleistä että kilpailuissa on näin monipuolinen musiikkityylien kirjo. Sarjajako on asia, joka aina mietityttää tuomaristoa ja ehkäpä kilpailuihin ilmoittautujiakin. Mihin musiikkiin mikäkin esitys kuuluu? Entä jos soitamme samassa esityksessä taidemusiikkia, kansanmusiikkia ja rokkia? Tuomariston puheenjohtaja Hannu Saha piti edellisen kantelekilpailun kokeilua, jossa musiikkityylijakoa ei ollut, erittäin hyvänä, ja toivoi että pohdittaisiin sen mahdollisuutta tulevissa kilpailuissa.
Erityistoiveena olisi myös se, että tapahtumaan osallistujat kuuntelisivat muiden esityksiä ja osallistuisivat myös koko kilpailujen ajan aktiivisesti luomaan yhdessä alan tärkeintä tapahtumaa.
Tuomariston kommenteista koonnut Timo Väänänen
Alle 12-vuotiaat, pienyhtyeet
1 Lahden konservatorion duo Emma Vähätalo ja Hanni Jaakkola, Lahti
1 Lahden konservatorion kanteletrio Neea, Viola & Sanni, Lahti
2 Matara, Espoo
3 Lahden konservatorion duo Aurora Kantola ja Viivi Vähä-Antila, Lahti
4 Lahden konservatorion duo ”PiumPaum”, Lahti
Aurinkoiset, Espoo
Ella ja Elina -duo, Espoo
Halla, Espoo
Ida ja Sofia -duo, Espoo
Kanterellit trio, Espoo
Lakat, Tampere
LuoMuKanteleet III, Helsinki
Salikat, Vantaa
Alle 12-vuotiaat, suuryhtyeet
1 Musiikkimurmelit, Helsinki
2 Lahden konservatorion ”Smile Quintet”, Lahti
3 Pikkuvalmuskat, Tampere
Kansanmusiikki, 12-14-vuotiaat, pienyhtyeet
2 SSG, Tuusula / Helsinki
2 Tsertin Miikkula, Helsinki
3 Lahden konservatorion kanteletrio Les Papillons, Lahti
Kansanmusiikki, 12-14-vuotiaat, suuryhtyeet
1 LuoMuKanteleet II, Helsinki
2 Kanterellit, Espoo
2 Sähikäiset, Espoo
Kansanmusiikki, ammattilaissarja, pienyhtyeet
1 Sytyke
2 Trio Aino, Essi ja Maija, Helsinki
3 Miinan tyttäret
3 The Ballycuan, Lahti
Duo Maija ja Mirkku
Kardemimmit, Espoo
Kansanmusiikki, yli 15-vuotiaat, pienyhtyeet
1 LuoMuKanteleet I, Helsinki
1 Millimollit, Espoo
3 Duo Emmi & Kaisa, Jämsä
Erityismaininta sävellyksestä Dhalia Trio Azra Topcu, Laura Leinonen,
Duo Nervous, Helsinki
Lahden konservatorion kanteleduo RoRo TT, Lahti
Neviens, Helsinki
Kansanmusiikki, yli 15-vuotiaat, suuryhtyeet
1 Sirgo, Helsinki
2 Aarnikratti, Helsinki
3 Valmuskat, Tampere
Muu musiikki, 12-14-vuotiaat, pienyhtyeet
1 Trio Sereno, Lahti / Kouvola
2 Lahden konservatorion trio El Honey Pasa, Lahti
3 Tampereen konservatorion kantelekvartetti 1, Tampere
AnElKa, Ylöjärvi
SG, Tuusula / Helsinki
Muu musiikki, 12-14-vuotiaat, suuryhtyeet
1 Kajana-Kanteleet, Kajaani
2 Lahden konservatorion suuryhtye, Lahti
3 Tampereen konservatorion kanteleorkesteri
Muu musiikki, yli 15-vuotiaat, pienyhtyeet
1 InSound, Espoo
2 Duo LuMo, Helsinki / Espoo
3 Rätvänä, Hirvilahti
Muu musiikki, ammattilaissarja, pienyhtyeet
1 Duo Vision, Lahti / Kouvola
2 Brelo, Laukkoski
3 Näkymätön lapsi, Helsinki
Muu musiikki, yli 15-vuotiaat, suuryhtyeet
3 Tampereen konservatorion kanteleorkesteri, Tampere
Taidemusiikki, 12-14-vuotiaat, pienyhtyeet
1 Duo Sanni & Viola, Lahti / Kouvola
2 Tehotytöt ja vipuhemmo, Helsinki
3 Lahden konservatorion trio ”ChupaChups-Joyeux”, Lahti
Lahden konservatorion duo Julianne Suhonen ja Elma Varjos, Lahti
Lahden konservatorion kanteleduo Pizzicato, Lahti
Lahden konservatorion trio Soleil, Lahti
Taidemusiikki, ammattilaissarja, pienyhtyeet
1 Kuutar (Finn-Kanteleet), Lahti
2 Kantando
Taidemusiikki, yli 15-vuotiaat, pienyhtyeet
1 Aquatintes, Helsinki
2 Lahden konservatorion duo Tiitta Loipponen ja Ronja Piipponen, Lahti
3 Lahden konservatorion kanteleduo RoRo TT, Lahti
Taidemusiikki, yli 15-vuotiaat, suuryhtyeet
2 Lahden konservatorion kvintetti ”Ondoyant”, Lahti
3 Midori, Tampere
Tampereen kantelekilpailun ensimmäinen päivä sujui vilkkaasti musiikin merkeissä ja illalla kilpailuväen riemuksi ja viihteeksi esiintyivät kanteleiltamissa mm. Puhti-duo ja Kardemimmit. Tuomariston piirissä on pantu merkille kilpailun monipuolisuus ja korkea taso.
Perjantaina 5.6.2009 on vuorossa
- ammattilaissarjat
- yli 15-vuotiaat muu musiikki/pienyhtyeet
- 12–14-vuotiaat pienyhtyeet
- konservatorion aulassa esillä soitinrakentajien esittelypisteet, myyntipöytä, Kanteleen kielin -näyttely
- klo 18 julkaistaan tulokset (myös täällä Kantele.netissä) ja jaetaan palkinnot
- klo 19 päätöskonsertti, jossa on valikoima kilpailuyhtyeiden esityksiä.
Alla kilpailun kuvasatoa kansanmusiikkituomariston kamerasta. (kuvat: Timo Väänänen)
Sähikäiset
Kantelerellit
Aarnikratti
Aarnikratti
Toiminnanjohtajan äitiysloman sijaisuutta on takana kolmisen kuukautta ja alun informaatiopaljouden jälkeen on hommat alkaneet vähitellen jo sujua mallikkaasti. Olen jo nyt ehtinyt tutustua moniin mahtaviin soittajiin ja saanut olla viemässä kanteletta maailmallekin Arctic Paradise Live tapahtumassa. Kanteleliiton toiminnan laaja-alaisuus on yllättänyt minut mukavasti ja katse on käännettynä jo kesään ja syksyyn – mitä mahtavatkaan tuoda tullessaan.
Usein oman puurtamisen keskellä sitä unohtaa olevansa osa suurempaa kokonaisuutta ja siksi haluaisinkin muistuttaa tietä kaikkia kanteleensoittajia, että muistakaa miten monipuolista ja elävää ryhmää te edustatte! Odotan innolla kesäkuussa olevia kilpailuja, sillä siellä on esillä koko kirjo. Nähdään siellä!
Sirpa Lahti on virkavapaalla 15.5.–15.7.2009 Tuona aikana Kanteleliiton asioista vastaa toimistosihteeri Tuula Muro 050-5645 966 tai mail(a)kanteleliitto.org.
Kilpailuasioissa voitte olla yhteydessä Vilma Timoseen 044-5167 558 tai timonenvilma(a)gmail.com.
Kanteleliiton toiminnanjohtajan Riitta Huttusen jäädessä äitiyslomalle helmikuun puolivälissä on toiminnanjohtajan sijaisena aloittanut Sirpa Lahti. Hän on Haapavetis-lähtöinen kansanmusiikin soittaja-opettaja-tuottaja, joka työskentelee tällä hetkellä puolipäiväisenä myös Haapavesi Folk Music Festivalin toiminnanjohtajana. Sirpa on virkavapaalla toukokuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Sirpan tavoittaa liiton sähköpostiosoitteesta mail(a)kanteleliitto.org tai 050 5645 957.
Kanteleliiton toimistosihteerinä helmikuussa niin ikään aloitti Tuula Muro. Näillä näkymin hän hoitelee liiton toimistorutiineita heinäkuun loppuun saakka. Tuulan tavoittaa numerosta 050 5645 966 ja sähköpostitse tuula.muro(a)kanteleliitto.org.
Kantelekilpailujen tuottajan työt hoitaa Vilma Timonen. Vilman tavoitat kilpailuasioissa joko sähköpostitse vtimonen(a)siba.fi tai 044 5167 558. Vilman lisäksi kilpailuasioita hoitaa Verna Kotiranta.
Alussa olivat kotimaa, kantele – ja Ismo.
Neljän vuosikymmenen takaisessa Suomessa kantele oli katoamassa. Erkki Ala-Könni ja Martti Pokela pitivät ponnekkaita palopuheita henkitoreissaan viruvan viisikielisen puolesta. Ison kanteleen soittajia oli siellä täällä, ammattimaisia soittajia ja soitinrakentajia ei ollut edes kourallista. 1970-luvun alussa Tampereen Musiikkiopiston kanteleopettajaksi kutsuttu Ismo Sopanen sai urakakseen laatia Suomen ensimmäiset kanteleen peruskurssitutkintovaatimukset. Hän kaipasi kipeästi kommentteja, mutta kanteleväellä ei juuri ollut kontakteja toisiinsa.
Ala-Könnin avustuksella Sopanen kokosi listan tuolloin tunnetuista kanteleensoittajista (32 kpl), lähetti heille kesällä 1976 kirjeen ja ehdotti voimien yhdistämistä. Tammikuun 15. päivänä 1977 Tampereelle Haarlan palatsiin kokoontui 15 henkilöä perustamaan Suomen Kanteleensoittajat ry:tä. Primus motor valittiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Rahaa yhdistyksellä ei alussa ollut, intoa siitäkin edestä. Töitä tehtiin talkoilla välillä yötä myöten, ja kokouksia pidettiin tiuhaan tahtiin mm. Sopasten kotona Tampereella. Itse kukin toi mukanaan oman osaamisensa ja välillä muutakin:
Monissa viime vuosisadan alun lehtikirjoituksissa kannettiin syvää huolta kanteleen katoamisesta. Kuvanveistäjä Alpo Sailo tapasi Karjalan matkallaan vuonna 1909 enää kymmenkunta kannelniekkaa. Pelastaakseen kansallisen soittokoneemme vaipumasta unholaan hän teki aloitteen maamme ensimmäisistä kantelekilpailuista, jotka pidettiin Suistamolla 1911. Sailo kirjoitti: ”Kanteleella on kodikas kaiku, jopa itse sen nimelläkin.” Tekohengitys ei tuolloin tehonnut. Nimimerkki ”kanteleensoiton harrastaja” valitti seuraavana vuonna Laatokka-lehdessä: ”Suomalainen kantele asustaa pääasiassa wain isänmaallisissa juhlapuheissa ja runoissa…”
Mutta kukoisti kantele sentään jossakin. Suomen Tupakkatehdas OY mainosti: Lue loppuun
Valtakunnallinen kantelekilpailu oli jälleen huikea menestys. Osanottajia oli lähes kaksisataa lähes viidessäkymmenessä eri kokoonpanossa. Yhtyekilpailu oli todella valtakunnallinen, sillä osanottajia oli laajasti ympäri Suomen. Koulutus on kantanut hyvää satoa. Musiikkioppilaitokset olivat edustajineen laajasti mukana, yhtyeilmaisu on tullut selkeästi jäädäkseen vahvaksi osaksi opetusta.
Lue loppuun
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat valitsi jälleen mestaripelimanneja ja tällä kertaa valittuna on myös kanteleensoittaja Martti Salo.
Lehtori Martti Johannes Salo Inarista on ollut Lapin näkyvin kanteleensoittaja vuosikymmeniä. Hänen kanteletaitojensa alkujuuret löytyvät syntymäkodista Karttulasta, missä hän syntyi 1938. Isä oli oppinut kanteleensoiton kiuruvetiseltä paimenelta, kehitteli soittotapaa omakseen, siirsi tyylin pojalleen, joka vuorostaan tyylitteli oppimansa edelleen. Lue loppuun
Kanteleduo Willimiehet Lappeenrannasta lähti kilpailuihin tapaamaan muita soittajia sekä kuuntelemaan ja näkemään, missä kanteleen kanssa nyt mennään. Tapahtumat vievät monia asioita eteenpäin, arvelevat duon soittajat Juha Kuorttinen ja Mika Hanninen.
”Näitten Kuorttisten hääpäivä on tännään”, vastaa Mika Hanninen oitis kysymykseen, mikä sai Willimiehet lähtemään Jyväskylään kantelekilpailuun. ”Se oli se syy! Päästiin hotellimajoitukseen!”, jatkaa Juha Kuorttinen, joka vaimonsa kanssa vietti juhlapäivää tiiviisti kantelemusiikin merkeissä. ”Hääpäivä on sujunut soittaessa, ei oo vielä kerenny syömäänkään.” Mika Hanninen kertoo, että soitoissa on ollut taukoa. Intoa aloittaa jälleen soittaminen Mika Hanniselle antoi uusi soitin. ”Noin kymmenen vuotta miul oli kantele vaatekomeron ylähyllyllä pölyyntymässä. Sitten Arto Mättö, miun velipuoli, teki tän kanteleen ja Leskelä laitto tähän nykyaikasen koneiston. Heti kun sain kunnon pelin niin innostuin, ja olin koukussa kanteleeseen taas.” Lue loppuun