Kantele.net

Ismo Sopanen

Kanteleen sivuilta, osa 2 : Kantele-lehti lamavuosina

Viime lehdessä luvattiin poimia paloja Kantele-lehden sivuilta vuodesta 1989-1998. Materiaalia on kuitenkin jo noina vuosina niin paljon, että mennään viiden vuoden pätkissä. Nyt siis kurkistamme lehtiin Suomen lamavuosien ajoilta 1989-1993. Lamaa ei sivuilta tule silmille – pikemmin päinvastoin. ”Kantele-lehden tarkoituksena ei ole toimia vain kylmänä tiedon välittäjänä tai tapahtumakalenterina, vaan[…]

Lue lisää »

Ei niin näkymätön Väänänen

Kantele-lehti täyttää tänä vuonna 33 vuotta. Lehden tekemisen aloitti Ismo Sopanen, jonka jättämään vahvaan perintöön tarttui kuusi vuotta sitten Timo Väänänen. Nykytekniikkaa ja omaa laajaa osaamistaan hyödyntäen hän luotsasi lehden uusille urille. Järjestölehdestä vakiintui näyttävä aikauslehti. Timo Väänäsen luovuttaessa lehden seuraajan käsiin, on aika kysyä häneltä, miten kaikki oikein kävi[…]

Lue lisää »

Kanteleen sivuilta, osa 1: Historian havinaa Kanteleen lehdillä

Kantele-lehden siirtyessä uuden tekijän käsiin, on sopiva hetki kurkistaa, millainen lehti on ollut aikaisemmin. Mistä asioista on kirjoitettu ja mitä lehdelle on tapahtunut. Lehti vakiintui neljä kertaa vuodessa ilmestyväksi ja nykyisen kokoiseksi melko nopeasti alun jälkeen. Suurin muutos on tapahtunut ulkoasussa, kun värikuvien käyttö tuli mahdolliseksi. Kiinnostavia juttuja on kirjoitettu[…]

Lue lisää »

Suomalaisia kantelekouluja

Kanteleelle on vuosien saatossa kirjoitettu melkoinen määrä erilaisia oppikirjoja. Pienkanteleelle tarkoitetut oppaat rajaan tämän artikkelin ulkopuolelle. Isolle kanteleelle painetuista kouluista suurin osa on tarkoitettu ptkältä sivulta soittoa varten. On merkille pantavaa, että 1900-luvun alun ensimmäisissä kantelekouluissa kehotetaan soittamaan toisin päin kuin suurin osa kansansta soittaa. Selityksiin en tässä yhteydessä puutu.[…]

Lue lisää »

Mies paikallaan!

Kohtaus viimapakkasessa Olen viettänyt viimeiset viisi vuotta kirjailija Kalle Päätalon valtavan, itse asiassa maailman suurimman, elämankerran, Iijoki-sarjan parissa. Sattumalta oman kotimme kirjastosta löytyi tuon 26-osaisen kirjasarjan ensimmäinen osa Huonemiehen poika. Luin sen ja jäin koukkuun. Vuodet vierivät, luin sarjaa kotona, matkalla, Saksassa asuessamme ja jälleen sieltä palattuamme ihan viime kevääseen[…]

Lue lisää »

Esko Finström: Meri-Lapin musiikkipuuhamies

Kanteleharrastuksella on Meri-Lapissa vahva jalansija. Soitinta on opetettu siellä kymmeniä vuosia, mutta 1990-luvun alussa kanteletoiminta alkoi saada määrätietoisemmat puitteet. Kuinkas muuten kuin innokkaan ja aktiivisen puuhamiehen ansiosta. Seitsemäntoista vuotta sitten kemiläinen Esko Finström vietti 55-vuotispäiviään ja sai kanteleenrakennusta harrastavalta ystävältään lahjaksi 10-kielisen kanteleen. Samalla ystävä tokaisi Finströmille, että panepa pystyyn[…]

Lue lisää »

Kanteleliiton historiikki, Kanteleliitto 30 vuotta

Alussa olivat kotimaa, kantele – ja Ismo.  Neljän vuosikymmenen takaisessa Suomessa kantele oli katoamassa. Erkki Ala-Könni ja Martti Pokela pitivät ponnekkaita palopuheita henkitoreissaan viruvan viisikielisen puolesta. Ison kanteleen soittajia oli siellä täällä, ammattimaisia soittajia ja soitinrakentajia ei ollut edes kourallista. 1970-luvun alussa Tampereen Musiikkiopiston kanteleopettajaksi kutsuttu Ismo Sopanen sai urakakseen[…]

Lue lisää »

Kantele 20+30

Kanteleen taidemusiikin koulutus Sibelius-Akatemiassa sai alkunsa 20 vuotta sitten silloisella solistisella osastolla. Tuona aikana on kantelealalla tapahtunut paljon ja osaltaan koulutuksen kehittyminen on vauhdittanut alan toimintaa. Nykyään koulutus tapahtuu pianomusiikin osaston kanteleluokan puitteissa.  ”Monet asiat olivat kypsiä, kun koulutus alkoi. Ohjelmistoa oli juuri ja juuri riittävästi ja soittimen kehittäminen oli[…]

Lue lisää »

Ismo Sopanen: kantele on yksi kivijalka elämässä

Ismo Sopasen varhaisimmat musiikkimuistot ovat äidin laulut. Kotona soi myös isän viulu sekä Sopasen sisarukset -trio. Ismon kanteleinnostuksesta sai alkunsa myös 30-vuotias Kanteleliitto. Ismo Sopasen kiinnostus musiikkiin heräsi kymmenvuotiaana. Isä harrasti nuoruudessaan klassista ja viihdemusiikkia sekä myöhemmin kuorotoimintaa, äiti lauloi hengellisiä ja karjalaisia kansanlauluja. Aluksi Ismoa kiinnosti harmonikan soitto, mutta[…]

Lue lisää »

Sulo Huotari 24.8.1920–13.4.2005

Muusikko Paul Salmisen 1920-luvulla kehittämän suomalaisen konserttikanteleen rakentamistyön jatkaja Sulo Huotari syntyi Karjalassa, Nuijamaalla maanviljelijäperheeseen. Sulon musikaalisuus ilmeni jo nuorena ja ensin mandoliini sekä sitten viulu tulivat nuorelle pojalle tutuiksi. Kun musiikki näytti innostavan, isä hankki hänelle vielä harmonikan. Sen soittamista riittävästi opiskeltuaan Sulo liittyi v. 1937 Saimaan Jazz -yhtyeeseen.[…]

Lue lisää »