Kantele.net

Hämeenlinna

Jättikantelon jälille

Viime syyskuussa olin mukana merkillisellä löytöretkellä. Matka suuntautui läntiselle Uudellemaalle ja matkakumppaneinani olivat Timo Väänänen ja Leena Häkkinen. Olimme Sammatin kirkon kellotapulin jättikantelon jälillä. Olimme saaneet luvan ottaa valokuvia salaperäisestä kanteleesta ja olimme päättäneet tallentaa nauhalle kanteleeseen liittyvää perimätietoa. Jännittyneinä ajoimme tunnin matkan Helsingistä länteen, ensin valtatietä, sitten syksyisiä, mutkittelevia[…]

Lue lisää »

Kanteleen Grand Lady Ulla Katajavuori

Kun raumalainen konemestari Emil Hugo Katajavuori soitteli kotona kanteletta, lapset Ulla ja Eino kuuntelivat vieressä ja oppivat soiton alkeet. Raumalla oli 20-luvun puolivälissä virinnyt innokas radioamatööriharrastus; Yleisradio oli perustettu vuonna 1926, ja kun Rauman Seurahuoneelta radioitiin lähetys, sisarukset kutsuttiin siihen soittamaan. Näin Ulla oli Yleisradion ensimmäisiä esiintyjiä, ja vähitellen hänen[…]

Lue lisää »

Uusi hallitus 2011

Kanteleliiton syyspäivillä valittiin uusi hallitus vuodelle 2011. Jokavuotisia syyspäiviä isännöi tällä Kari Dahlblom Palokan Pelimannitalolla, jossa toimii mm. Suomen kantelemuseo, Jyväskylässä. Kanteleliiton syyspäivät ja -kokous pidettiin 25.–26.9.2010 Palokassa. Kokous valitsi tulevalle toimikaudelleen puheenjohtajaksi helsinkiläisen muusikko ja musiikkipedagogi Vilma Timosen, joka on aiemmin toiminut hallituksen varapuheenjohtajana. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin tutkija[…]

Lue lisää »

Petri Šemeikan kantele

Elias Lönnrotin vuonna 1835 julkaisema Kalevala loi pohjan karelianismin synnylle. Eri alojen taiteilijat ammensivat aiheitaan Kalevalasta ja kansanrunoista sekä olivat muutenkin innostuneita karjalaisuudesta. Kulttuurikarelianismin lisäksi levisi poliittinen karelianismi, jonka tavoitteena oli suur-Suomen aikaansaaminen. Alpo Sailo oli aktiivinen karelianismin kaikilla osa-alueilla. Alpo Sailo (nimi alun perin Albin Leopold Englund; 14. 11.[…]

Lue lisää »

Ismo Sopanen: kantele on yksi kivijalka elämässä

Ismo Sopasen varhaisimmat musiikkimuistot ovat äidin laulut. Kotona soi myös isän viulu sekä Sopasen sisarukset -trio. Ismon kanteleinnostuksesta sai alkunsa myös 30-vuotias Kanteleliitto. Ismo Sopasen kiinnostus musiikkiin heräsi kymmenvuotiaana. Isä harrasti nuoruudessaan klassista ja viihdemusiikkia sekä myöhemmin kuorotoimintaa, äiti lauloi hengellisiä ja karjalaisia kansanlauluja. Aluksi Ismoa kiinnosti harmonikan soitto, mutta[…]

Lue lisää »

Katkelmia karjalaisilta kantelekeikoilta

Raja-Karjalan kanteleensoittajat ja runonlaulajat kohotettiin 1800-luvun lopulta lähtien lähes kulttihahmoiksi Karjalan kävijöiden ”pyhiinvaellusmatkojen” kuvauksissa.  Maine kasvoi miesten esiintymismatkojen myötä. Kiertävät kanteleensoittajat olivat oman aikansa ”julkkiksia”, joista kirjoitettiin paljon. Vajaan vuoden olen vaeltanut heidän jalanjäljillään, etsien kirjastoista ja arkistoista muisteluja, kirjoituksia ja kuvia. Keruu on käynnissä, tutkimus tulossa. Siihen saakka –[…]

Lue lisää »