Kantele.net

1800-luku

Matka menneeseen

”Jokkaisell o omat kyytisä”, sano Kaukolan muori ko uunilta putos. No, otin muorista vaarin ja valitsin tämän tien. Tai itse asiassa kökkyräisen polun, jolta ei juurakoita, eikä toisaalta myöskään sävähdyttäviä yllätyksiä näytä puuttuvan. Ajattomuuden matka menneeseen on samalla matka nykyisyyteen ja luo valoa matkalle tulevaisuuteen. Arhippa Perttunen lauloi erään ikiaikaisen[...]

Lue lisää »

Kolhon kanteletehdas, osa 2

Kolhon kanteletehdas nousi nopeasti ja sen tuotanto suunniteltiin niin suureksi, että sitä varten rakennettiin oma verstasrakennus. Kanteleita rakennettiin Paul Salmisen piirustuksilla. Sodan jälkeisenä aikana soitinten saaminen oli vaikeaa. Soitintuonti Saksasta tyrehtyi vuosikausiksi ja muissakaan sotaa käyneissä maissa ei soitintuotanto elpynyt nopeasti. Einari Marvia toteaa Fazer-Musiikin historiassa, Fazerin Musiikkikauppa 1897–1947, että[...]

Lue lisää »

Timo Lipitsä, Viimeinen runolaulaja

Kanteleensoittaja, runolaulaja Timo Lipitsä kiersi aikoinaan laulu- ja soittomatkoilla eri puolilla Suomea ja tuli laajalti tunnetuksi. Hän kuoli 60 vuotta sitten Kiuruvedellä, kaukana synnyinseudultaan Suistamolta. Raja-Karjalan pitäjistä Suistamo tunnettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erityisesti runolaulun, kanteleen ja itkuvirren taitajistaan. Sieltä lähtivät liikkeelle myös vaeltavat esiintyjät, jotka tekivät runolaulantaa ja[...]

Lue lisää »

Väinämöisen kanteleita Kangaslammilta

Vuonna 1968 julkistettiin Marjatta ja Martti Pokelan, sekä Oiva Heikkilän yhteistyönä syntynyt  5-kielinen kantele. Kanteleen mitoitus noudatteli  Armas Koiviston kannelta, mutta jopa moderniksi voisi kutsua Pokeloiden designea. Soitin tehtiin puusepän koneilla osista liimaamalla ja lakattiin kiiltäväksi. Samaan aikaan kangaslammilaiset kanteleenrakentajat suuntautuivat rakentamisessaan vanhaan perinteeseen. Lumpeelan kanteleverstaan organisaattori oli agronomi Lea[...]

Lue lisää »

Taidekomppia

Viime vuosien aikana olen taidemuusikkona hämilläni ja huolissani seurannut kantelemusiikin kehitystä. Kesän kilpailujen jälkeen minuunkin iski Wihurin Sibelius-palkinnon saaneen säveltäjä Kaija Saariahon ja Kanteleliiton puheenjohtaja Eva Alkulan tavoin pelko taidekoulutuksen romahduksesta. Radioista tutut sävelmät komppeineen täyttävät yhä useammin niin taidemuusikkojen kuin kansanmuusikkojenkin esitykset. Sitten on vielä osasto ”muu musiikki” –sekin[...]

Lue lisää »

Jokilaaksojen kanteleyhdistys ry 20 vuotta

Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaakson alueella on pitkä kantelehistoriansa. Alueella on ollut tunnettuja kanteleensoittajia kuten mm. Pasi Jääskeläinen, Antti Rantonen, Riika Pentti, Anni Kääriäinen, Ilona Porma, Martti Pokela, Väinö Savikoski ja Samppa Uimonen. Alueella on myös oma kanteleensoittotyylinsä. Haapavesi valittiin kantelepitäjäksi vuonna 1985. 1980-luvulla kanteleensoitossa elettiin kuitenkin hiljaiseloa. Esiintyvät soittajat olivat[...]

Lue lisää »

Kantele on kantele, eikä kirjekuori

Kolme Väinämöiskuvaa On ihanaa lumoutua! Lumoutuessaan ihminen hämmästyy, ihmettelee, sitten (vielä, jos on hidasta tyyppiä) sulattelee ja lopulta ihastuu – ”että tällaistakin on!”. Minä lumouduin perinpohjaisesti vieraillessani Ateneumin Kalevala-näyttelyssä. Lumouduin vahvoihin Kalevala-pohjaisiin teoksiin, jotka puhuttelivat minua ihmiselämästä kertoessaan. Mutta ennenkaikkea lumouduin Väinämöistä ja kanteletta kuvaaviin taideteoksiin: mikä ylhäisyys, mikä suvereeni asema,[...]

Lue lisää »

Paul Salminen

Suomalaisen konserttikanteleen kehittäjän muusikko Paavo Benjamin Hinkkasen eli Paul Salmisen kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Hän syntyi 11.10.1887 Inkerinmaalla Rappulan kylässä, joka kuului Toksavan seurakuntaan. Paulin isä Paavo Hinkkanen ja äiti Helena os. Puumalainen olivat molemmat sukujuuriltaan lähtöisin Suomesta. Isä oli ammatiltaan maanviljelijä ja perheeseen kuului kolme poikaa,[...]

Lue lisää »

Uuraisten unohdetut kanteleet

Keski-Suomen kanteleperinne -sarjassa on esittelyvuorossa Uurainen. Kuulin siellä sanottavan Elias Lönnrotin toteamusta muistuttaen, että kanteleita oli taloissa seinillä paljon, ja kai niitä on vieläkin. Tutkimukseni Keski-Suomen kanteleista juontaa 40 vuoden taakse Äänekoskelle. Sain nuorena lainaksi kanteleen lapsuudenkotini naapurilta Erkki Koskiselta. Se oli huonokuntoinen pyöreäperäinen saarijärveläinen kantele josta puuttui kieliä, mutta[...]

Lue lisää »

Minkä arvoinen kantele on?

”Ostin kirpputorilta Paul Salmisen kanteleen joka maksoi 150. Haluaisin tietää minkä arvoinen kantele on?” Oikea vastaus on tietenkin 150€. Soittimen hintahan oli juuri määritelty vapailla markkinoilla kysynnän, tarjonnan ja kapitalistisen markkinatalouden lainalaisuuksien mukaisesti. Oikea kysymyshän olisi tietysti ollut, että onkohan tämä arvokkaampi kuin mitä maksoin siitä, eli tuliko tehtyä niin[...]

Lue lisää »

Muistutuksia meijän vanhoista kansallisista soitoistamme

Antikvariaateissa voi tehdä sykähdyttäviä löytöjä. Toistakymmentä vuotta sitten niissä sattui usein käteeni vähäinen nuottilehti, joka oli pehmeätä, paksua, hapertuvaa paperia. Painoarkki oli taiteltu kahdeksansivuiseksi, mutta sivuja ei oltu leikattu auki. Kiihottavalla kansilehdellä lukee: Suomalaisia Paimen=Soittoja Kantelella ja Sarvella Soitettavia, Toimitettuja ja sanoihin sovitettuja Carl Ax. Gottlundilta. Tukhulmissa. Kivellen piiritetty Schéeliltä.[...]

Lue lisää »

Kantele-kirja hahmollaan

Kanteleliiton vetämän Kantele-kirjaprojektin loppusuora alkaa avautua. Kaustisella marraskuun alussa järjestetyssä Baltic Psaltery -seminaarissa kuultiin muiden esitelmien ohessa yleisesitys tulevasta Kantele-kirjasta. Tässä lyhyet kuulumiset kirjan toimituskunnalta. Toimituskunnan johtavana ideana on ollut tehdä yleisteos kanteleesta. Kirjan kirjoittamisessa on pyritty siihen, että valmis kirja tulisi kulumaan mahdollisimman suuren lukijakunnan käsissä. Kirjan tekstit onkin[...]

Lue lisää »

Tuopa Tyttö, kaunis Tyttö, Kanteletta soittaa

  Tämän vuoden ensimmäisessä Kantelelehdessä oli Mirva Minkkisen sykähdyttävä artikkeli Sibeliuksesta ja kanteleesta. Oli ihailtava teko hankkia lupa Sibeliukselle lahjoitetun kanteleen konserttikäytölle. Toivottavasti kantele ja sen hienoksi todettu sointi tallentuu pian levylle. Saanen vielä jatkaa Sibeliuksesta ja kanteleesta yhden laulun verran, sillä tätä laulua voi täydellä syyllä suositella kanteleensoittajien toiseksi[...]

Lue lisää »

Rantosen kantele

Professori Erkki Ala-Könni keräsi 1950- ja 1960-luvulla muistitietoa Pohjois-Pohjanmaalta Haapaveden ja Leskelän kylän kanteleensoittajista. Hän sai luetteloonsa lähes kaksikymmentä viisikielisen soittajaa, joista ”viimeinen” soittaja oli maanviljelijä Antti Rantonen (1877–1961) Korkatin (Ainalin) kylästä, Rantosen talosta. Hän osti viisikielisen kanteleensa 1800-luvun lopulla Sivukankaan Matilta, eli Matti Kirjavalta (1817–1902). Matti asui Sivukankaan tilalla[...]

Lue lisää »

Parppein kantele

Vuonna 1873 kierteli Suomessa ruotsalainen antropologi Gustaf Rezius matkakumppaneinaan Erik Nordenson ja Christian Loven. Retziuksen matka ulottui Suomeen, Karjalaan ja Volgalle asti. Matkan tavoitteena oli suomalaisten rotuominaisuuksien selvittäminen pääkallontutkimuksen eli kranologian avulla. Retzius oli nähnyt Helsingissä museokokoelmassa kanteleita ja hän halusi tavata henkilökohtaisesti kanteleensoittajia matkallaan. Vihdoin Ilomatsissa hänelle esiteltiin Parppein[...]

Lue lisää »

Äänekkään kanteleen jäljillä

Soitinrakentaja Jyrki Pölkki on ollut mukana tutkimassa voimakkaammin soivan kanteleen rakenteen piirteitä. Tutkimus liittyy Henri Penttisen väitöskirjatyöhön, joka on tehty Teknisen korkeakoulun sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolle. Tammikuussa Jyrki ja Henri olivat Luleån teknisen yliopiston kokeellisen mekaniikan osastolla tekemässä kanteleen värähtelyn lasermittauksia.

Lue lisää »

Vuoden levy 2006: SEITTI

Muusikko ja valtion säveltaidetoimikunnan puheenjohtajana toiminut Pekka Nissilä valitsi Vuoden kantelelevy 2006 -tunnustuksen saajaksi Brelon Seitti cd:n (LNS 002). Nissilä valitsi tunnustuksen saajan yhdeksän vuonna 2006 julkaistun kantelelevyn joukosta. ”Levy on persoonallinen kokonaisuus perinnettä ja nykypäivää, jossa kanteleen monipuoliset mahdollisuudet on tuotu hyvin esiin, ja laulu on mukana tasapainoisena elementtinä.[...]

Lue lisää »

Kandellatoistakymmenentä kielellä

…saapi melkein kaikenlaiset nuotit menestymään 1800-luvun sanomalehdissä kanteleesta on kirjoitettu enemmänkin suomalaisen kulttuurin symbolina kuin soittokoneena. Yksi vanhimpia lehtiartikkeleita, jossa annetaan myös ohjeita itse soittimen rakentamiseen, on julkaistu Maamiehen ystävän numerossa 30, 25.7.1846. Artikkelin Kanteleen teko on kirjoittanut nimimerkki S-l-s. 

Lue lisää »

Ensiaskeleita ja oopperasäveliä

Varhaisimmat tiedot kanteleelle säveltämisestä liittyvät Jean Sibeliukseen (1865–1957) sekä suomalaisiin oopperoihin 1900-luvun alussa. Suomalainen ooppera tukeutui alun perin poikkeuksellisen voimakkaasti kansallisiin aihepiireihin vahvistaen kansallista identiteettiä (Aho 2001). Myös kantele on saanut osansa 1800-luvun lopulla taiteissa vaikuttaneesta kansallisromantiikasta ja karelianismista. Ne ovat värittäneet kanteleelle sävellettyä ja sovitettua ohjelmistoa sekä mielikuvia ja[...]

Lue lisää »

Piia Kleemola, kantelepitäjän kasvatti

Haapavedeltä kotoisin oleva Piia Kleemola tarttuu kanteleeseen ja alkaa soittaa tottuneesti. Vaikka Piian pääsoitin on seitsemänvuotiaasta asti ollut viulu, Sibelius-Akatemiassa hän innostui myös kanteleesta. Nyt soitin soi myös useissa hänen yhtyeissään. Piia Kleemolan soittoharrastus alkoi alle kouluikäisenä pianolla, seitsemänvuotiaana hän alkoi soittaa viulua ja lukion jälkeen Piia tutustui myös kanteleeseen.[...]

Lue lisää »