Muusikko Paul Salmisen 1920-luvulla kehittämän suomalaisen konserttikanteleen rakentamistyön jatkaja Sulo Huotari syntyi Karjalassa, Nuijamaalla maanviljelijäperheeseen. Sulon musikaalisuus ilmeni jo nuorena ja ensin mandoliini sekä sitten viulu tulivat nuorelle pojalle tutuiksi. Kun musiikki näytti innostavan, isä hankki hänelle vielä harmonikan. Sen soittamista riittävästi opiskeltuaan Sulo liittyi v. 1937 Saimaan Jazz -yhtyeeseen. Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan, jossa haavoittui. Sotien jälkeen hän soitti haitaria tanssimuusikkona kahdeksan vuoden ajan, esiintyen yhdessä mm. Toivo Kärjen ja Henry Theelin kanssa. Sulo opiskeli keikkailunsa ohessa puusepäksi ja työskenteli mm. Viipurin Harmonikkatehtaalla, ja lopulta Lahteen muutettuaan 1960–1970-luvuilla huonekalutehdas Sotkan mallipuuseppänä.

Sulo oli ihastunut myös kantelemusiikkiin, jota oli usein kuunnellut radiosta Paul Salmisen ja tämän oppilaitten soittamana jo sota-aikana. Vähitellen kiinnostus lisääntyi niin, että hän eri vaiheiden jälkeen osti Salmisen kantelejäämistön v. 1950 ja ryhtyi rakentamaan sekä kehittämään konserttikanteletta muun työnsä ohessa. Kanteleita hän rakensi hieman yli 10 vuoden ajan, kunnes sotavamman rasitukset alkoivat painaa ja sitten siihen toimintaan tuli runsaasti saman pituinen tauko, jolloin hän myi kantelepiirustuksensa Oiva Heikkilälle. Kantelerakentaminen Sulolla kuitenkin heräsi uudelleen, vaikkakin harventuneella vauhdilla. Konserttikanteleita Sulo ehti rakentaa n. 60 kpl elämänsä aikana, ja siinä ohessa myös joitakin diatonisia kanteleita sekä muita kielisoittimia. Nykyisistä konserttikanteleiden rakentajista Erkki Leskelä teki paljon yhteistyötä Sulo Huotarin kanssa. Sulo Huotari on ollut yksi tärkeä lenkki suomalaisen kanteleen kehityksessä ammattitason konserttisoittimeksi, johon osittain monien usko 1970-luvun lopussa alkoi hiipua. Nykyisten ammattirakentajien valmistamat kanteleet kyllä jo kestävät vertailun minkä muun soittimiston kanssa tahansa.

Sulo Huotari ehti tulla kanteleväelle vuosien saatossa tutuksi paitsi laadukkaitten soittimien rakentajana myös mm. kirjoituksillaan Kantele-lehdessä. Hän julkaisi Kanteleliiton kustantamana Kanteleen huoltokirjan v. 1982, jolloin hänet myös nimitettiin Kanteleliiton kunniajäseneksi. Vuoden Kantele -tunnustus Sulolle myönnettiin v. 1988.

Allekirjoittaneena tutustuin Sulo Huotariin 50 vuotta sitten, jolloin 14-vuotiaana kävin isäni kanssa hakemassa silloin Hyvinkäälle asettuneelta Sulolta valmistuneen konserttikanteleeni. Yhteydenpitomme kanteleasioiden merkeissä säilyi näiden vuosikymmenten ajan, jatkuen Kanteleliiton kuvioissa sekä perhetasolla. Kaikilla tyttärillänikin on Sulon tekemät kanteleet.

Viime vuosikymmenet Sulo Huotari asui Aini vaimonsa kanssa Hollolassa. Sulo menehtyi 13.4. vaikeaan sairauteen Kaunialan sotavammasairaalassa, ja hänet siunattiin Hollolan kirkossa 30.4.2005 omaisten, ystävien ja mm. kantelemusiikin saattelemana.

teksti ja kuva:  Ismo Sopanen

Kantele 2/2005