Arja Kastinen opastaa Sarah Cummings-Ridgeä Sommelon Kansainvälisellä kanteleleirillä 2009. Kuva: © Klaus von Matt/Sommelo

Kiinnostus Suomen kansallissoittimeen on matkustanut maailmalle monia väyliä pitkin. Sarah Cummings-Ridgen kohdalla kipinä kyti yhden sukupolven yli ja loimahti liekkiin Sarahin sormissa ja sydämessä parikymmentä vuotta sitten. Nyt hän levittää kanteleoppia Mainessa lapsille ja aikuisille.

Sarah Cummings-Ridgen isovanhemmat muuttivat Kuhmon seudulta Amerikkaan 1900-luvun alussa. Suomalaiset juuret pysyivät tärkeänä osana perhettä, mutta kanteleeseen hän tutustui vasta vuonna 1991.

”Matkustin siskoni, tätini ja äitini kanssa Finn Fest USA -kulttuurifestivaalille Hancockiin, Michiganiin. Koivun Kaiku -kanteleryhmä esiintyi siellä ja osallistuin myös 5-kielistyöpajaan”, Sarah muistelee.

Maailman paras häälahja

Kun Sarah meni naimisiin vuonna 1992, hän sai isältään lahjaksi 10-kielisen kanteleen. Vaikka Sarah on ammatiltaan koulun musiikinopettaja ja hän soittaa useita instrumentteja, kanteleensoittajan ensiaskeleet eivät olleet helppoja.

”Lähimmät kanteleensoittajat asuivat yli 1600 kilometrin päässä. Minulla oli suomenkielinen oppikirja ja isäni pystyi kääntämään sen – lukuun ottamatta musiikkitermejä. Joten katkoin aika monta kieltä yrittäessäni virittää kanteletta. Sitten sain kaksi lastani ja meni monta vuotta, että kantele sai odottaa hyllyllä.”

Vuonna 1998 Finn Fest järjestettiin Mainessa. Sen yhteydessä oli Merja Sorian ja Diane Järven vetämä kantelepaja, jossa soittimen maailma alkoi avautua Sarahille. Jatkoa seurasi vuotta myöhemmin Issaquahissa, Washingtonissa. Siellä Timo Väänänen opetti pieniä kanteleita ja Wilho Saari isoa kanteletta, jota Sarah kokeili ensimmäistä kertaa.

”Toin kurssilta tuliaisina 36-kielisen kanteleen, musiikkia ja syvän rakkauden Suomen kansallissoittimeen. Pidämme yhteyttä Wilho Saaren kanssa edelleen, ja kolme vuotta sitten hän oli esiintymässä Mainessa vaimonsa Kaisan kanssa”, kertoo Sarah, joka soittaa nykyisin 5- ja 10-kielistä, miehensä rakentamaa 15+4-kielistä sekä konserttikanteletta.

Ensimmäisen kerran Suomeen

Uuden vuosituhannen alun Sarah muistaa ikuisesti. Kesällä 2000 hän matkusti ensimmäistä kertaa isovanhempiensa kotimaahan serkkunsa Ruth Hertzin kanssa ja osallistui Ilomantsin kanteleleirille. Tältä ja myöhemmiltä kursseilta Sarah on imenyt itseensä kaiken mahdollisen tiedon, pitänyt päiväkirjaa ja videoinut oppitunteja.

”Kanteleleirit ja tutustuminen Suomeen ovat merkinneet todella paljon. Olen saanut valtavasti tietoa kanteleesta ja soittotaitoni on lisääntynyt huimasti. On upeaa, että opettajat jakavat kanteletietoa muille!”

Suomessa Sarah on ollut Vilma Timosen, Pauliina Syrjälän, Arja Kastisen, Eva Alkulan, Marja Alasen, Saila Kinnusen ja Mervi Yli-Vainion opissa. Hän on myös onnellinen, että sai tavata Toivo Alaspään ja kuulla hänen soittoaan vuonna 2002.

”On hienoa, että jokaisella soittajalla on oma tyylinsä ja tapansa opettaa. Heidän opetuksestaan olen ammentanut sekä koulutyöhön että kanteleopetukseen. Lisäksi minulla on viitisenkymmentä kantelelevyä, joita kuuntelen ahkerasti.”

Kanteleoppia myös koululaisille

Sarah sai ensimmäiselle kanteleleirilleen apurahan Finlandia Foundation Trustilta, mikä velvoitti häntä jakamaan oppejaan. Syksyllä 2000 hän alkoi opettaa kanteletta kerran kuukaudessa aikuisryhmälle Mainessa. Siihen kuului opettajia hänen koulustaan sekä ihmisiä, joilla on suomalaiset sukujuuret.

”Tämän ryhmän jäsenistä kehittyi Mainen Kanteleet, jonka nuorin jäsen minä olen! Ensi marraskuussa vietämme 10-vuotispäivää. Esiinnymme muun muassa kirkoissa, kirjastoissa ja kulttuuritapahtumissa. Olemme hyvin läheisiä ja kokoontuessamme aikaa kuluu luultavasti enemmän puhumiseen ja kahvin juomiseen kuin soittamiseen. Teemme kyllä parhaamme soiton suhteen, mutta haluamme pitää myös hauskaa!”

Mainen Kanteleet lähes 100 vuotta vanhan saunan edessä Sarahin vanhempien maatilalla South Parisissa, Mainessa.

Sarah haluaa levittää kanteletietoutta Amerikan itäosissa, sillä siellä ei asu muita kanteleopettajia. Vuonna 2003 hän perusti Mainen kanteleyhdistyksen eli MKI:n (Maine Kantele Institute), johon kuuluu myös muita kuin suomalaiset sukujuuret omaavia jäseniä. MKI pitää kanteleleirejä, joiden suomalaisina kanteleopettajina ovat olleet Vilma Timonen, Pauliina Syrjälä, Eva Alkula ja Anna-Karin Korhonen.

”Yhdistys on saanut avustusta useilta järjestöiltä ja jäseniä on tullut lisää sekä USA:sta että Kanadasta. Montrealissa on oma kanteleryhmäkin. Lisäksi parin tunnin ajomatkan päässä täältä on suomalais-amerikkalainen kanteleyhdistys.”

Joka vuosi myös Sarahin koulussa noin 200 oppilasta oppii pienen palan suomalaista kulttuuria ja kanteleensoittoa. Siitä on tullut vakituinen osa opinto-ohjelmaa, mikä on ainutlaatuista. Myös Sarahin kollega Scott Thurston opettaa kanteletta omille oppilailleen ja pari opettajaa opettaa sitä Minnesotassa, mutta muuten kantele ei kuulu amerikkalaiseen koulunkäyntiin.

”Kanteleen alkeet on helppo oppia, soittimesta saa heti kauniin äänen ja sillä on kätevä opettaa nuotinlukua ja sointuja. Oppilaat pitävät kanteletta coolina, koska se on uusi soitin heille. Kun oppilaani tulevat musiikkiluokkaan, he arvuuttelevat keskenään, saavatko he tänään soittaa kannelta!”

Soitto syvällä sydämessä

Sarahilla on monipuolinen musiikkimaku, hänelle maistuu kaikki klassisesta jazziin ja rockiin. Kantele-ohjelmistoihin hän sisällyttää sekä amerikkalaisille tuttuja kappaleita että suomalaisia perinnesävelmiä. Lisäksi hän haluaa yhdistää vanhaa ja uutta.

“Ohjelmistossa on esimerkiksi Edelweiss, Amazing Grace, Karjalan kirkonkellot, Konevitsan kirkonkellot ja Mun kanteleeni. Esiintyessämme kerromme myös kanteleen historiasta, soittotekniikoista ja sävelmistä, sillä haluan levittää Suomi-tietoutta USA:ssa. Läheskään kaikki kuulijat eivät tunne kanteletta, mutta he rakastavat sen ääntä!”

Sarah toivoo, että jonain päivänä hänellä on mahdollisuus muuttaa Suomeen vuodeksi ja opiskella suomea, kanteleensoittoa ja suomalaista kansanmusiikkia sekä kokeilla siipiään säveltäjänä. Tällä hetkellä hänellä on työn alla englanninkielinen 5- ja 10-kielisen kanteleen opas, joka valmistunee tänä vuonna.

“Perheeni ohella kantele on elämäni tärkein asia. Minusta tuntuu, että se kytkee minut vanhempiini ja juuriini Suomessa. Kantele on todella syvällä sydämessäni!”

teksti: Arja Kangasniemi

Kantele 1/2010