Laasasen suvussa on rakennettu soittimia jo pitkään. Leander Laasanen (1892–1985) rakensi huonekaluja, perusti suksitehtaan ja teki kanteleita ja viuluja. Leanderin poika Kullervo Laasanen (s. 1935–) jatkoi isänsä työtä. Nykyään Jussi Laasanen vaalii kolmannessa polvessa satavuotista soitinrakennusperinnettä.
Kolme sukupolvea
Leander Laasanen rakensi ensimmäisen kanteleensa 12-vuotiaana, kun naapurissa asuva Juha Karikko opetti soittamaan kanteletta sekä innosti kanteleenrakennuksen pariin. Leander teki yli kolmesataa kanteletta, viimeisen kanteleensa 90-vuotiaana. Alun perin suorasivuisia kanteleita rakentanut Leander ryhtyi 1930-luvulla kokeilemaan kielitappisivun taivuttamista ja soittimiin tuli myös sammutuslauta. Konserttikanteleita valmistettiin yhteistyössä Paul Salmisen (1887–1947) kanssa. Kanteleen puuosat tehtiin Laasasen soitinverstaalla ja Salminen asensi soittimiin sävelvaihtokoneistot. Kullervo Laasanen jatkoi isänsä rakennusperinnettä ja perinne siirtyi myös verstaan nykyiselle soitinrakentajalle ja kolmannelle sukupolvelle Jussi Laasaselle.
Kanteleensoittoa
Soitinrakennuksen taustavoimana on soittotaito. Kanteleita on soitettu monissa kokoonpanoissa sekä yksin – suku on ollut myös hyvin aktiivinen soitossa, esimerkiksi Jussin serkku Tytti-Leena Laasanen tunnetaan hyvin kanteleensoittajana. Jussi aloitti soittamisen viululla Keskipohjanmaan konservatoriossa nuorena poikana ja kanteleensoiton vähän myöhemmin isänsä ohjauksessa. Soitinrakennukseen Jussi on saanut koulutuksen Ruotsin Leksandissa viulunrakennuskoulussa. Opiskelu tapahtui italialaisella viulunrakennusperinteellä, jolla Jussi rakentaa edelleen. Jussin oma soitinrakennusverstas on perustettu 1992.
Perhonjokilaakson perinteet
Nykyään soitinverstaan tuotannossa on 5–36-kielisiä kanteleita. Pienkanteleissa on mm. perinteinen koverokantele, joka on yhdestä puukappaleesta koverrettu. Suurkanteleiden joukossa on perinteisiä ja kehitettyjä perhonjokilaaksolaisia malleja. Erikoisuutena verstaalla on 34-kielinen suonikielinen kantele, joka on mallisuojapatentoitu.
Kantele 4/2005