Pekka Huttu-Hiltunen esittelee Juminkeon teettämää kannelta, joka on tehty vuonnislaisen runolaulaja Ontrei Malisen kanteleen mukaan. Uhut-seuran puheenjohtaja Svetlana Staskoit osoittaa vuosilukua 1833, joka kertoo kanteleen olevan Ontrein kanteleen mukaan tehty. Keskellä Markku Nieminen. kuva: © Klaus von Matt / Sommelo09

Kuhmo on kulttuurikaupunki, vaikka kaupunkikulttuuriltaan nuori. Voima on muualla: tapahtumissa ja tarjonnoissa; luonnon ja kulttuurin yhdistämisessä – osaamisessa. Kuhmo on yksi maailman musiikkielämän keskuksia. Siellä ollaan myös suomalaisen kulttuurin juurilla, sillä Kuhmolla on merkittävä osuutensa Suomen kansalliseepoksen Kalevalan ja karelianismin syntyyn.

Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen valottaa rikkaan kulttuurielämän taustaa: ”Hyvät asiat vaativat aikaa. Jo 1800–1900 lukujen vaihteessa Kuhmossa on kulkenut taiteilijoita ja perinteenkerääjiä, suomalaisen identiteetin rakentajia. Rajapinta on kiinnostanut taiteilijoita ja se synnyttää kulttuuria”.

Myös Kamarimusiikin synnyllä on tärkeä rooli, jatkaa Valtanen. Valtanen kertoo myös monipuolisen kulttuurielämän haasteista: ”Vuonna 2010 ei eletä taiteen ja kulttuurin kulta-aikaa. Näyttää siltä, että ekonomistit ovat nykyajan pappeja. Haasteellista onkin asian kannattavuus. Pelkästään euroja tuijottamalla tätä ei olisi ikinä voinut tehdä. Lipunostajat ovat hyvin tärkeä osa tapahtumien kannattavuudessa. Asioilla on oltava aitoa kysyntää. Ulkopuolisten rahoittajien roolia ei myöskään voi väheksyä. Merkittävinä rahoittajina eri tapahtumissa ovat opetusministeriö, kaupunki ja yritykset. Toivottavasti tulevaisuus on parempi ja kulttuurin merkitys yhteiskunnassa ymmärretään. Nyt tarvitaan kaupallistajia, kulttuurin tekijöiden verkostoitumista ja kyllä tänne yleisöäkin vielä mahtuu lisää. Tarvitsemme enemmän toisiimme luottamista, yleisön toiveiden kuuntelua sekä uskoa yhteismarkkinoinnin voimaan.”

Kuhmon Kamarimusiikki

Kuhmon Kamarimusiikki kuuluu maailman kymmenen merkittävimmän musiikkitapahtuman joukkoon. “Kuhmon henki” yhdistää maailman parhaan yleisön ja eri maanosista saapuneet huippumuusikot toisiinsa. Kuhmossa kukaan ei ole tähti. On vain rakkaus hyvään musiikkiin. Se kantaa Kuhmon musiikkijuhlia vuosikymmenestä toiseen. Kuhmoon palataan, uudestaan ja uudestaan. Ensi kesänä Kuhmon Kamarimusiikki järjestetään 11.–25.7. Tapahtuman lähes 70 konsertissa esiintyy 150 suomalaista ja kansainvälistä huippumuusikkoa. Kamarimusiikkiyleisö pääsee tutustumaan myös kahteen aikamme maineikkaimmista säveltäjistä, kun ensimmäisellä viikolla on vieraana Kaija Saariaho ja toisella viikolla Krzysztof Penderecki.

Kuhmon Kamarimusiikin taiteellisen johtajan Vladimir Mendelssohnin mukaan festivaalin kokonaisuutta voi tänä vuonna verrata romaaniin: joka päivän otsikkona on oma teemansa, joka sitten jakautuu lukuihin. Kuhmon Kamarimusiikin aikana kuullaan myös runoutta Elävien runoilijoiden klubin tilaisuuksissa. Lisäksi Kuhmon Osuuspankissa esitellään Akseli Gallen-Kallelan ja Louis Sparren teoksia, Taiteilijakumppanit Kuhmossa, vuosilta 1890–1894.

Sommelo

Kamarimusiikki on saanut rinnalleen myös toisen korkeatasoisen musiikkijuhlan – Sommelon. Se ei vain tuo kansanmusiikin taidokkaita esityksiä vain Kuhmoon, vaan vie myös muualle Kainuuseen sekä Vienan Karjalaan. Sommelo järjestetään tulevana kesänä viidettä kertaa ja sen teemoina ovat runolaulun ja kanteleen lisäksi pelimannimusiikki, viulu ja hävyttömät laulut. Musiikin lisäksi Sommelossa on esillä terva. Runsasta kulttuuritarjontaa täydentää Hanneriina Moisseisen kuvataide ja Antti Niemisen veistokset.

Sommelon esiintyjäkaartiin kuuluvat mm. Arja Kastinen, Vilma Timonen, Hiite, Kimmo Pohjonen ja Ville Walo sekä Stringpurée Band. Matka tarunhohtoisiin Vienan Karjalan runokyliin ei Kuhmosta ole pitkä. Rajantakaiselle kulttuurimatkalle voi osallistua Helsingistä käsin. Keväällä 2010 Sommelo nimettiin maailmanmusiikkilehden Songlinesin 25 parhaimman maailmanmusiikkifestivaalin joukkoon.

Päätapahtumapaikkana molemmilla musiikkijuhlilla on Kuhmo-talo. Sen Lentua-salin loistava akustiikka on saanut kiittävää palautetta sekä esiintyviltä taiteilijoilta että yleisöltä. Kuhmo-talossa pidetään myös Ihminen ja kosmos -tapahtuma, Kuhmon kansainväliset kamarimusiikkikilpailut, kummankin musiikkijuhlan koulutusleirit ja Sommelon tieteelliset seminaarit sekä lukuisa määrä muita kulttuuritapahtumia ympäri vuoden. Kuhmo-talo on myös kainuulaisista ja petroskoilaisista muusikoista muodostuvan kansainvälisen orkesterin Lentua-sinfonietan kotisali.

Kuhmon musiikkielämällä on toinenkin puoli: vireä musiikkiopisto. Se järjestää yhteistyössä Sommelon ja Kuhmo-talon kanssa kesäisin oppilailleen kesämuusikkotoimintaa. Musiikki jalkautuu silloin kaikkialle kaupunkiin. Nuoret kasvavat esiintyjiksi.

Juminkeko

Kalevalaan liittyvää kulttuuriperinnettä Kuhmossa vaalii Juminkeko. Se on kansallinen ja kansainvälistä toimintaa harjoittava kulttuurikeskus. Se tarjoaa vanhinta kansallista perinnettämme modernein keinoin. Juminkeossa voi katsoa multimediaohjelmia ja näyttelyitä sekä tutustua erääseen maailman laajimpaan Kalevala-kokoelmaan. Juminkeon kautta voi tilata kulttuurimatkoja Vienan runokyliin, suomalaisen kulttuurin juurille. Rakennuksen lisäksi on myös virtuaalinen Juminkeko (www.juminkeko.fi ja www.runolaulu.fi). Se antaa tietoa ja tuottaa elämyksiä vaativillekin verkossa seikkailijoille. Juminkeolla on äänite- ja kuva-arkisto, joka sisältää paljon materiaalia nykypäivänä elävästä kainuulaisesta ja karjalaisesta perinteestä.

Juminkeon 24.6.2010 saakka esillä oleva Puu-Kalevala -näyttely esittelee bulgarialaisen taiteilijan Nikolai Savovin puuveistoksia ja lapsille suunnattuja maalauksia, jotka kuvaavat eepoksen henkilöitä ja taiteilijaan vaikuttaneiden runojen sisältöä. Kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun on maailmankuulun valokuvaajan, Arno Rafael Minkkisen MINÄ + MAISEMA ≈ KALEVALA -valokuvanäyttely. Juminkeon tilaamassa näyttelyssä Minkkinen on sijoittanut itsensä ja perheenjäseniään ”kalevalaiseen” maisemaan.

Juminkeko on arkkitehtoninen monumentti, uuden puurakentamisen mestariteos. Sen lähellä kohoaa muitakin julkisen puurakentamisen näytteitä: Jacob Grifjin 1800-luvun alkupuolella piirtämä ristikirkko ja Helsingin monumentaalikeskuksen luojan C.L. Engelin suunnittelema kellotapuli. Kuhmon rakennustaiteellisia merkkiteoksia on myös kirjasto 1980-luvulta.

Runolaulu-Akatemia

Runolaulu-Akatemian tavoitteena on mm. runolauluun ja muihin itäisten itämerensuomalaisiin kansanmusiikin lajeihin kohdistuvan tutkimustoiminnan lisääminen Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan alueelta. Akatemia on yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa verkottunut, itsenäinen kansanmusiikin tutkimusyksikkö, jonka työssä uudella tavalla yhdistyvät tiede ja taide. Lokakuun 8.-10. päivä pidetään historiallinen Runolaulu-Akatemian perustamisseminaari, jossa on osallistujia useista Itämeren vaikutuspiirin maista sekä mm. Skotlannista. Tutkimuslaitoksen tieteellisen neuvoston puheenjohtajan, emeritusprofessori Heikki Laitisen alustuksen aiheena seminaarissa on kantele.

Lasten Kuhmo ja luonto

Kuhmossa lasten on hyvä olla. Hilpeä heinäkuu -otsikon alle on koottu lapsille suunnattua ohjelmaa. Miltä tuntuisi tutustua Pikkulotan kierroksella Suomen historiaan Talvisotamuseossa tai seikkailla Kalevala Spiritin lammaslabyrintissa?

Kulttuurin Kuhmossa on perinnettä ja uutta; perinnettä uudessa muodossa ja uutta perinteisessä. Luontomatkailuun mahdollistavat useat yritykset, jotka vievät halukkaita katselemaan vaikkapa karhuja piilokojuista. Kymmenien kilometrien patikointireitit mahdollistavat virkistäytymisen luonnossa kaikkina vuoden aikoina puhumattakaan erinomaisista mahdollisuuksista metsästykseen, kalastukseen, marjastukseen, sienestykseen sekä melontaan ja erilaisiin safareihin.

Luontokeskus Petola tarjoaa näyttelyn muodossa monipuolista tietoa Suomen suurpedoista. Nähtävää, kuultavaa, maistettavaa, aistittavaa ja koettavaa – elämää sen kaikissa väreissä – löytää alueelta kaikkina vuodenaikoina. Kuhmo on Euroopan Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurinen keskipiste.  Kuhmossa ei tarvitse kokea kulttuurinälkää. Kuhmossa perinneleivonnainen – rönttönen – on kulttuurinautinto. Niin myös hiljaisuus. Sitä kannattaa kuunnella, juuri Kuhmossa.

Lähteet ja lisätietoja: www.kuhmo.fi www.kuhmofestivals.fi www.juminkeko.fi www.kuhmotalo.fi www.wildtaiga.fi

Kuhmo numeroina

  • Kuhmon kunta perustettu vuonna 1865
  • Muutettiin kaupungiksi vuonna 1986
  • Kokonaispinta-ala 5 458 km
  • Maapinta-ala 4 821 km²
  • Vesipinta-ala 637 km²
  • Asukasluku 9 632
  • Yritysten liikevaihto 192 miljoonaa euroa
  • Työttömyysprosentti 19,7 (helmikuu 2010)