Kantele-lehden historiallisessa katsauksessa olemme ehtineet vuosituhannen vaihteeseen. Tutkailussa ovat vuodet 1999-2004. Sarja päättyy tähän, koska aikeissa on siirtää lehdet vuodesta 2005 lähtien kaikkien tutkittaviksi internettiin.

Vuosituhannen viimeinen vuosi oli Kalevalan juhlavuosi. Oli kulunut 150 vuotta Uuden Kalevalan eli Kalevalan lopullisen version julkaisemisesta. Olisiko vuosituhannen vaihtumisen odotus syönyt juhlavuodelta huomiota, koska se ei juurikaan lehdessä näkynyt? Toki asia mainittiin joissakinpääkirjoituksissa ja tapahtumien uutisoinneissa, mutta ei mitenkään erityisen näkyvästi. Esille tulivat enemmän seuraavan vuosituhannen alun kantele-hankkeet sekä vuoden 2000 suuret tanssi- ja laulupidot. Toisaalta vuosikymmenessähän on Kalevala juhlavuosia useampia, kun ensimmäinen painos ilmestyi 1835 ja lopullinen 1849. Viime vuonna 2010 juhlittiinkin Kalevalan ensimmäisen painoksen julkaisemisen 175-vuotisvuosipäivää.

Vuosituhannen alku pursusi tapahtumia ja vuosi 2000 oli Kansanmusiikin Keskusliiton kantele-teemavuosi. Kantelekonserttien lisäksi tanssi- ja laulupidoissa Olympiastadionilla säesti tanssia 130 kanteletta, joista 30 Virosta. Kaustisen kanteletapahtumat huipentuivat yli 300 soittajan yhteisesiintymiseen viisikielisillä.

Odotin myös innolla vuoden 2001 lehdistä juttua edellisellä vuosisadalla esiintyneestä projektibändistä Kantele 2001, mutta sellaista ei löytynyt. Joka paikkaan lehden toimitus ei kerinnyt.

Kantele oli kuitenkin näkyvästi esillä monenlaisissa yhteyksissä. Myöskin Liettuan ja Latvian kanteleista oli yhä enemmän juttua. Nythän meneillään oleva projekti Kanteleen kielin asettaa kanteleen lopullisesti omaan asemaansa ylikansallisena soittimena. Luonnollisesti se ei vähennä kanteleen arvoa suomalaisena soittimena. Mutta on niitä muillakin.

Vuosituhannen vaihteessa kanteleesta on ehkä tullut arkisempi ja tasavertainen soitin muitten soittimien rinnalle. Kanteleen eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Yhtyeitä, esiintymisiä ulkomailla, tohtoreita, tutkintoja , seminaareja ja laaja-alaista koulutusta on leveällä rintamalla. Samaan aikaan lehdessä tulee vastaan kanteleen suurnimien, kuten Ulla Katajavuoren, Samppa Uimosen, Tyyne Niikon ja Taito Karhulahden muistokirjoituksia.

Kanteleliiton merkkivuoden 2002 aluksi oli hienoa lukea Ismo Sopasen haastattelu. Vaikka hänen ajatuksensa monissa jutuissa ja erityisesti pääkirjoituksissa olivat tulleetkin esille, oli hän jäävännyt itsensä jutun kohteena olemisesta läpi vuosien. Kanteleväen laajasydämisyys ja hyväksyntä ilahduttaa jatkuvasti, vaikka haastattelussa Ismo kertoikin saaneensa myös lunta tupaan. Samana vuonna Outi Linnanranta oli tehnyt tämän jutun kaltaisen sarjan vanhoista lehdistä otsikolla Tiesitkö että. Erityisesti on mainittava myös, että jokaisessa lehdessä oli Satu Sopasen satunurkka, jossa julkaistiin pienempien lukijoiden juttuja, sävellyksiä ja piirroksia.

Ismo Sopasen kauden Kantele-lehden viimeinen vuosikerta alkoi alustuksilla liiton ja lehden tulevaisuudesta. Myös palautetta lukijoilta pyydettiin. Muutos oli selvästi mietitty ja huolella valmisteltu. Vuoden 2005 alussa toimisto muutti Tampereelta Helsinkiin nykyiselle paikalleen ja uutena puheenjohtajana aloitti Riitta Huttunen. Timo Väänänen uudisti lehteä. Kuten alussa totesin, päättyy Kanteleen sivuilta -sarja tähän. Vanhojen lehtien lehteily varmaankin jatkuu. Kiitos, Ismo, oli ilo käydä lehteä läpi ja samalla tutustua laajasti kanteleen lähihistoriaan.

1999

• Vuoden kantele Annikki-Smolander-Hauvoselle
• Kanteleen huolto ja kunnossapito jatkuu
• Kantele juhlisti Kalevalaa
Eero Pitkälän haastattelu
• Pärnun kantelefestivaali
Kari Dahlblomin juttu Vihtori Honkosesta
Maija-Liisa Balk Vieremältä: Maailma on täynnä meteliä, kantele rauhoittaa
• 10. Valtakunnallinen kantelekilpailu
Ulla Katajavuori, suomalaisten tuntojen herkkä ja taitava tulkki
Outi Nieminen ja Ismaila Sané
• Vuoden kanteletunnus Leonid Bashmakoville
• Kanteleensoiton opettajien yhdistys perustettiin.

2000

Eva Alkulan terveiset Japanista
• Kanteleseminaari Kaustisella
• Kanteleensoittamisesta muusikkouteen
• Kantelisti läänintaiteilijaksi: Eija Kankaanranta
• Ensimmäinen kansainvälinen kantelekilpailu Liettuassa
• Sokea soittaja Akilles Ockenström
• Tanssi- ja laulupidot Olympiastadionilla
• Kaustisen kanteleen teemavuosi
• Akilles Ockenströmin isän Aleksanderin omaelämänkertaa.
• Finn-Kanteleet 60 vuotta
• Kantelesymposium Latviassa
• Japanin terveisiä
Minna Raskisen kamarisävellyksiä Kokkolassa
• Pienkanteleitten oppimateriaali

2001

Arja Kastinen – Sibelius-Akatemian kamu-osaston ensimmäinen tohtori
• Kantelekilpailuja Karjalassa
• Kantele – suomalaisten oma soitin, Jolanta Harstela, Liettua
• Kantele Kalifornian järistyksen uhrina?
• Kannel-festivaali Pärnussa
Anneli ja Teuvo Kuparinen lähikuvassa
Heikki Laitisesta ensimmäinen kansanmusiikin professori
• Sibeliuksen kantelesävellykset kantaesitettiin
• Kantele-päivä Esta ja Kodály kongressissa Sibelius-Akatemiassa
• Kantelemies Urpo Pylvänäinen

2002

• Kanteleliitto 25 vuotta – Kanteleliiton historia neljässä osassa:
Ismo Sopanen
Hannu Syrjälahti
Annikki Smolander-Hauvonen
– Koneistokanteleen rakentajia
• Finn-Kanteleet Japanissa
• Kanteleliiton juhlayhtyeet
• Kanteleprojekti Pohjois-Karjalassa
Sulo Huotarin muistelmia 1950- ja 1960-luvun kanteletaiteilijoista
• Brief history of Lithuanian kanklés

2003

• Haastateltavana Ritva Koistinen
• Itämeren maiden kanteleensoittajat Pärnussa
• Kantelisteja Japanissa ja Jokilaaksojen kanteleet USA:n kiertueella
• Kajaanin ja Petroskoin kanteleyhteistyö
• Kanteleet ja Kalevala Sibelius-Akatemiassa
• Kanteletaiteilija Kauko Kaski
• Suomalainen kanteleorkesteri

2004

• Vuoden kanteleyhtye Kardemimmit
• Kantele soi Islannissa
• Naantalin Aino-tytöt konsertoimassa Unkarissa
• Kanteleliiton tulevaisuus: Alustukset
• Kanteleet Kuubassa
• Kanteleet Tampere-biennalessa
• Mestaripelimanni Vilho Suonvieri muistelee menneitä
Martti Pokela säveltää improvisoiden
• Finn-Kanteleet Japanissa
• FinnFest Saksassa
• Soitinrakennuskoulutusta 20 vuotta
• Käenpiiat Perussa