_mg_8297Museoiden esineistä on yleensä varsin niukasti tietoa ja kaikki tieto mikä siitä on kirjattu esineen saapuessa museoon on arvokasta. Vanhassa käsinkirjoitetussa esineluettelossa on kantele kirjattu seuraavasti:

252 V Kannel näyttää olevan on yhdestä puusta koverrettu, kansi ainoastaan erikseen liimattu, 12 kielinen, mitat: 59 ½ x 18 x 8½ cm. Kannessa 2 pyöreätä reikää, sivussa 1, väri ruskean keltainen nähtävästi uutena maaliöljyllä voideltu. Ilomantsi Nimism. H. Istala vaihdettu plootulla.

Nurmeksen Museon uudemmassa kirjoituskoneella kirjoitetussa esinekortissa on edellisten tietojen lisäksi tieto soittimen kunnostamisesta vuodelta 1980. Tällöin on myös kanteleen pitkässä sivussa oleva kirjoitus tulkittu siten, että soittimen olisi rakentanut seppä Ud. Teksti on paljailla silmillä vaikeasti luettavissa. Kun digikameralla kuvattua kuvaa käsittelee Photoshop-ohjelmalla saa tekstin näkymään selvemmin. Tämän hetkisen tulkinnan mukaan tekstissä lukee ”Kyrpä Ud”.

Soittimesta voi saada lisää tietoa mittaamalla se uudelleen ja kuvailemalla esinettä hieman tarkemmin. Museoesineistä mitataan usein vain esineen päämitat ja mittatarkkuus on muutamista millimetreistä senttimetreihin. Soittimen pituusmittojen jälkeen tärkeitä tietoja ovat soittimen paino, sen eri osien ainevahvuudet (kansi, pohja, sivut), kielien pituudet, halkaisijat jne. Tällaisia mittauksia varten tarvitaan erikoismittareita, joita museoissa ei yleensä ole käytössä. Koska kanteleen kielet näyttivät uusilta (mahdollisesti kitaran kieliltä, jotka on laitettu kanteleeseen kenties sen kunnostamisen yhteydessä), en mitannut niiden paksuuksia. Tämä oli tietenkin virhe, sillä juuri paksuuksista olisi voinut päätellä kielien alkuperän.

Kanteleen materiaalien määritteleminen pelkästään katselemalla on vaikeata. Uudessa esinekortissa kopan puumateriaali on merkitty koivuksi. Puulaji on mielestäni havupuuta. Havupuulajin määritteleminen vaatisi näytepalan ottamista kanteleesta ja se ei tällä kertaa ollut mahdollista.Seuraavan sivun kanteleen kuvailu on tehty silmämäräisesti kannelta katselemalla. Mittatietoja on saatu mikrometrillä, hacklinger-mitarilla, vaa’alla ja viivottimella.

Kanteleen kuvailu

Esinenumero: 1626_mg_8254

Nimi: Kantele

Malli: Yhdestä puusta koverrettu, peitetty kannella päältäpäin

Mitat: Pituus 600 mm, leveys 182 mm, korkeus 105 mm, paino 1002 g

Materiaalit: Koppa havupuuta, kansi havupuuta, kielipenkki koivua, kielipenkin päällä pyöreä puikko rautaa sekä rautainen kädensuoja. Viritystapit koivua, kielet terästä, nahkainen ripustusväline kiinnitetty rautaruuvilla kanteleen kärkeen.

Kielet: Uudet. Todennäköisesti laitettu konservoinnin yhteydessä vuonna 1980. Kielet ovat ruostumatonta terästä. Neljä kielistä on punottuja.

Kielien mitat: nr. | soiva pituus | materiaali | halkaisija

  1. | 563 mm | teräs | –
  2. | 533 mm | teräs | –
  3. | 499 mm | teräs | –
  4. | 468 mm | teräs | –
  5. | 435 mm | teräs | –
  6. | 402 mm | teräs | –
  7. | 369 mm | teräs | –
  8. | 340 mm | teräs | –
  9. | 307 mm | teräs | –
  10. | 283 mm | teräs/ messinki | –
  11. | 251 mm | teräs/ messinki | –
  12. | 216 mm | teräs/ messinki | –

Merkinnät: Pitkässä sivussa kirjoitus: ”Kyrpä Ud”

Värit: Kantele on maalattu punaisenruskealla öljymaalilla, joka on kulunut tai poistettu kunnostamisen yhteydessä vuonna 1980.

Kuvaus: Kanteleen koppa on veistetty yhdestä puukappaleesta. Kanteleen pohja on 5–10 mm paksu. Pitkän sivun paksuus on 3,5–5,2 mm. Lyhyen sivun paksuus on 3,0–5 mm. Päältäpäin onteloitu koppa on peitetty kannelle. Kansi on kiinnitetty liimalla ja puunauloilla. Kannessa on kaksi pyöreätä ääniaukkoa (ø14 mm ja ø 20 mm). Kannen paksuus on 6,3–8 mm.

Kielet on kiinnitetty soittimen peräosassa olevaan 30 mm korkeaan 16 mm leveään ja kanteleen peräosan levyiseen (148 mm) kielipenkkiin. Jokaisella kielellä on kielipenkissä rautaiset kielinastat, joihin kielet on kiinnitetty. Kieli kulkee kielinastasta kielipenkin yli kannen puolelle. Kielipenkin päälle on asetettu matalaan uraan pyöreä metallitanko, jonka ylitse kielet kulkevat kanteleen tappipuolella oleviin viritystappeihin. Kielien päälle on tehty 2×2 mm paksusta neliön muotoisesta rautatangosta kielien suojus jonka päällä käsi voi levätä ja kielet voivat soida vapaasti.

Puiset viritystapit, joita on 12 kappaletta on veistetty koivusta. Tapit ovat pituudeltaan 88–94 mm Viritystapin lapa on leveydeltään 21–25 mm. Lapaosa on noin 5 mm paksu. Viritystappien varret ovat kartiomaiset ja ne on sijoitettu kartionmuotoisiin reikiin viritystappisivulle. Kieli kiinnittyy viritystapin halkaistuun päähän. Pidemmän kielen viritystappi ei liene alkuperäinen. Viritystappisivun ulokkeeseen, johon viritystapit kiinnittyvät, on kaiverrettu kuvioita.

teksti: Rauno Nieminen

kuvat: Timo Väänänen