Suomalais-ugrilainen seminaari Järvenpäässä

Tuusulan kirkossa järjestettiin 21.9.2005 virolainen kansanmusiikkimessu, jossa soivat myös kanteleet. Virolainen Hingekeeled –yhtye yhdistää kansanmusiikin tyylejä kirkkomusiikkiin.

“Minusta kansanmusiikki ja kansantyyli tuo messua lähemmäksi seurakuntalaisia. Jumalanpalveluksessa sanoma on tärkein ja sen pitäisi koskettaa. Siksi olen käyttänyt kansantoisintoja koostamassani ‘Kansanmusiikkimessu Pyhän Kolminaisuuden päivänä’ –kokonaisuudessa”, kertoo virolainen kirkkomuusikko Lea Salusmäe. Hän on opiskellut Viljandin Kulttuuriakatemiassa. “Yhteys eri musiikilajien välillä on ollut koulutuksessa luontevaa, koska koulumme on pieni ja on mukavaa tehdä osastojen välistä yhteistyötä.” Akatemia on osa Tarton yliopistoa ja siellä on mm. kansanmusiikin, kirkkomusiikin ja populaarimusiikin akateemista koulutusta.

Tulevaisuuden rakentaminen

‘Suomalais-ugrilainen musiikkiperinne tulevaisuutta rakentamassa’ -seminaari järjestettiin 20.–24.9.2005 Sibelius-Akatemian kurssikeskuksessa Kallio-Kuninkalassa Järvenpäässä. Osanottajia oli Viron lisäksi Suomesta, Udmurtiasta, Komista ja Mordvasta. Monien seminaariesitelmien aihe käsitteli vanhojen uskomusten, uskontojen ja kristinuskon suhdetta perinteessä ja nykyään.

“Kansanmusiikkimessu on saanut hyvän vastaanoton. Tärkeänä työn taustana messussa on ollut Hingekeeled-yhtye (Hengenkielet), josta oikeastaan koko ajatus messuun on lähtenyt liikkeelle,” kertoo yhtyeen johtaja Lea Salusmäe. Yhtyeessä soittavat Mai-Liis Mäeväli, Astrid Böning, Lea Salumäe, Mirjam Salumäe, Gerti Paavel ja Jüri Liiva.

Rakkauslauluja

“Aloin 9-vuotiaana soittaa kannelta, koska äitini piti soittimesta. Hänestä soittimessa on kaunis ja koskettava ääni, joka antaa sielulle jotain,” kertoo yhtyeen toinen kanteleensoittaja Astrid Böning. “Ensimmäinen kanteleeni oli kromaattinen kannel. Kun aloitin musiikkiopinnot Viljandissa aloin soittaa myös pienkanteleita, rahvakannelta ja muitakin soittimia. Pidän monista erilaisista soinneista ja siksi myös soitan useita soittimia.” Astrid on myös julkaissut juuri cd-levyn, jossa hän laulaa rakkauslauluja ja soittaa kannelta.

Toiselle yhtyeen kanteleensoittajalle Mai-Liis Mäevälille kannel on tullut tutuksi Hingekeeled-yhtyeessä. “En ollut aiemmin soittanut kanteletta, vaikka minulla onkin opettajan koulutus, mutta eihän opettajan koulutuksessa kansansoittimia pahemmin opiskella… Kiinnostuin soittimesta ja rakensinkin tämän pienkanteleen itse. Nykyään käytän joskus myös lastentarhanopettajan työssäni kanteleita apuna.”

Udmurtien krez

Seminaarissa oli myös keskustelun aiheen krez (крезь), udmurtien kanteleen sukusoitin. “Krezin perinteisestä soittotavasta tiedetään hyvin vähän. Nauhoituksia ja nuotinnoksia on tehty ja säilynyt aika niukasti”, kertoo Irina Nurijeva seminaarissa. “Kiinnostus soittimeen on kuitenkin hieman lisääntymässä. Siitä osoituksena on mm. cd-levy, joka on julkaistu Udmurtiassa hiljattain.” 

teksti: Timo Väänänen

Kantele 4/2005