teksti: Sanni Virta

Miten rakentaa kansainvälinen brändi suomalaisesta kanteleesta? Miten suomalaista musiikkivientiä kannattaa tehdä? Miten yhdistyivät kantele ja maailmanlaajuisesti tunnetut Angry Birds -hahmot Koistinen Kantele Oy:n ja Rovio -peliyhtiön Kantelo-soittimissa? Muun muassa näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastasi yksi Suomen tunnetuimmista yrittäjistä, Peter Vesterbacka Kantele-lehden haastattelussa. Vesterbacka tunnetaan muun muassa työstään Rovion Angry Birds -pelien, start-up yritysten tapahtuma Slushin sekä Helsinki-Tallinna -rautatunnelihankkeen parissa. Vesterbacka kertoi innovaation syntymisestä, Angry Birds -kantelon kanssa kulkemisesta maailmalla ja yhteistyöideoista musiikin opetusapplikaatioiden kanssa. 

Kanteleesta

Tapasin Peterin, kun hän oli pitämässä luentoa Sibelius.-Akatemian Arts Management – opintojeni kurssilla ja sain keskustella hänen kanssaan myös kanteleeseen liittyvistä innovaatioista.

Mikä kanteleessa on mielestäsi niin ainutlaatuista? 

Mikä sai Rovion ja sinut lähtemään tähän yhteistyöhön?

“Yhteistyö oli hyvä molemmille brändeille. Kantele sopi hyvin siihen, mitä teimme Angry Birds- brändin ympärillä. Fun learning -hanke Roviolla kiinnostui kanteleen hyödyntämisestä: hanke oli suunnattu lapsille ja yhdessä Koistinen Kantele Oy:n kanssa kehitetty Kantelo sopi hyvin lapsille.” Kantelot ovat iloisen värisiä, helposti viritettäviä, Angry Birds- tarroin koristeltuja 5-kielisiä kanteleita. Angry Birds- hahmoja käytettiin apuna musiikin opetuksessa: hankkeeseen kuului myös Anttu Koistisen kehittämä opetusmateriaali. Kanteloiden muotoilusta vastasi Hannu Koistinen.

Millaisiin kohtaamisiin kantele vei Kiinassa tai Rio de Janeirossa?

“Kantelo herätti aina paljon mielenkiintoa. Kyseessähän on jopa vähän yllättävä yhteistyö. Yllätyksellisyys on aina tärkeää brändin rakentamisessa. Keskeistä on kiinnostuksen herättäminen ja kysymysten kysyminen.”

Miten rakennetaan kansainvälinen brändi suomalaisesta soittimesta, joka on osa perinnettä niin kuin kantele? Millaisia brändiattribuutteja eli erottuvuustekijöitä listaisit kanteleelle?

“Se vaatii raakaa duunia. Pitää lähteä liikkeelle siitä, miten erottaudutaan. Kantelehan erottautuu jo soittimena, se on hyvä lähtökohta kaikissa brändeissä. Pitkän historian, tarinoiden ja perinteen päälle on hyvä rakentaa.” Yksi tärkeä kanteleen erottuvuustekijä on myös soittimen helposti lähestyttävyys.

“Vaikka olisi maailman paras peli, se ei vielä riitä. Kaikkien pitää tietää siitä. Täytyy saada näkyvyyttä brändille ja luoda tunnettuutta. Angry Birds on maailman nopeimmin kasvanut kuluttajabrändi ja tätä hyödynnettiin yhteistyössä. Käytännössä yhdeksän kymmenestä tuntee Angry Birds- brändin maailmassa. Aina on hyvä tehdä yhteistyötä muiden brändien kanssa.”

“Pitää vaan mennä ja tehdä, ottaa maailma ja tila haltuun! Brändin rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Kantele voisi tehdä muitakin brändiyhteistöitä, se on yksi mahdollisuus soittimen edetä.”

Mikä on innovaatiossa tärkeintä? Miten syntyy uusi innovaatio? 

“Kun erilaiset ihmiset kohtaavat, syntyy uusia ajatuksia ja uusia innovaatiota. Se on yksi syy, miksi kaupungit ovat keskeisessä asemassa innovaatioissa. Kannattaa luoda talenttikeskittymiä, kuten

Piilaakso tekniikan puolella. Suomessa puhutaan Finest bay area -käsitteestä, Helsinki-Tallinna -keskittymästä, jossa on paljon osaamista. Suomessa on paljon pelialan osaamista, täällä on yli 4 000 yritystä ja varmaan 1500 tulee lisää seuraavan 12 kuukauden aikana.”

“Kun on paljon tietyn asian osaajia samassa paikassa, silloin syntyy innovaatioita. Myös roolimallit ovat tärkeitä, kuten Rovio oli Supercell-yhtiölle. Suomessa on merkittävä keskittymä metallimusiikin bändejä ja artisteja. Kun tulee yksi, joka pärjää, tulee muitakin esimerkiksi Apocalyptica, Stratovarius – samaan genreen tulee lisää menestystarinoita. Sama koskee esimerkiksi kapellimestareita.  Angry Birds on tehnyt ennakkoluulottomia yhteistyökuvioita eri artistien kanssa: Apocalyptican musiikkia kuullaan yhdessä Angry Birds -pelin versiossa. Lisäksi on tehty yhteistyötä Daruden ja Shakiran kanssa.” 

“Kanteleen kannattaa etsiä yhteistyökumppaneita esimerkiksi suurista suomalaisista brändeistä. Ennakkoluulottomuus on tärkeää kaikessa tekemisessä. Kanteleen perinteisenä soittimena kannattaa löytää oma paikkansa populaarimusiikissa ja nykyajassa”. 

Kantelo-projektin visio oli tehdä kanteleesta uusi ukulele. Hannu Koistinen kertoo työsteneensä tätä ideaa jo Jamkids -musiikkikoulun perustamisen yhteydessä 2000-luvun alkuvuosina. Peter Vesterbacka, jos lähtisit kehittelemään ideaa uudestaan eteenpäin, miten lähtisit työstämään sitä nyt? 

“Pelkästään suunnitelma ei riitä, vaan pitää olla se paras tiimi tekemään, siitä se lähtee! Ei kannata pelkästään toimia Suomessa, Aasiassa on paljon mahdollisuuksia.  Maantieteellisesti Suomi on Euraasian sydämessä. Kannattaa tehdä rohkeasti uusia avauksia, eikä pidä pelätä lähteä tekemään myöskään maailman suurinta ja parasta.”

“Hanketta voisi miettiä laajemmin, ei pelkästään kanteleen ympärillä tapahtuvan toiminnan puitteissa. Suomalaisten musa-alan start-up -yrityksien ja musiikin opetukseen keskittyvien applikaatioyritysten kanssa kuten Yousician, Musopia tai Rockway kannattaisi tehdä yhteistyötä. On paljon pieniä toimijoita, joilla on vähän resursseja, mutta yhdessä tekemällä saa aikaan riittävää vetovoimaa asian ympärille.”

Osaatko itse soittaa kanteloa? Tunnetko suomalaista kantelekenttää?

“Kyllä saan siitä aikaan ääniä, mutta en ole ekspertti.

Yleisenä huomiona sanoisin kantelekentälle, että yhdessä tekeminen on tärkeää!”

Millaista potentiaalia näet suomalaisen kulttuurin, musiikin ja designin kulttuuriviennissä ulkomaille? Näitä asioita kantelekin edustaa. 

“Ennakkoluulonta yhteistä tekemistä tarvitaan.

Musiikkivienti on esimerkiksi Ruotsissa tosi vahvaa, joten meidänkin toimijoiden voisi kannattaa hakea laajempaa keskittymää esim Ruotsiin, sieltä on noussut monia palveluita kuten Spotify. Ei kannata aina nähdä toista kilpailijana vaan yhteistyökumppanina.” 

Millainen on hyvä musiikki/kulttuurialan start-up yritys? 

“Esimerkiksi aiemmin mainitsemani Yousician on pieni yritys, joka on kuitenkin pärjännyt alalla hyvin, tällaisten menestystarinoiden kanssa olisi kantelekentäkin hyvä partneroitua. Olisi tärkeää löytää yhteistyökuvioita tahojen kanssa, joilla on jo iso presenssi markkinoilla.”

Miten luodaan Angry Birdsin kaltainen menestystarina?

“Jos katsoo mitä vaan menestystarinoita musa-, leffa-, tai pelipuolella,

ei riitä, että tekee yhden asian hyvin, vaan kaikki yksityiskohdat pitää saada toimimaan, esimerkiksi Angry Birdsissä hahmot, pelimekaniikka ja sen jälkeen markkinointi. Ja lisäksi pitää olla vielä vähän onnea matkassa.”

“Maailma on täynnä tuotteita ja palveluita. Lähtökohtaisesti tuotteiden pitää olla hyviä, mutta erottautuminen on tärkein ja haasteellisin juttu.”

On paljon pieniä toimijoita, joilla on vähän resursseja, mutta yhdessä tekemällä saa aikaan suurempaa vetovoimaa brändin, esimerkiksi kanteleen ympärille. 

Peter Vesterbacka

Millaisten asioiden parissa työskentelet tällä hetkellä?

“Koulutuspuolen start-up:it ja palvelut ovat minulle tällä hetkellä tärkeitä, samoin tunneliprojekti työllistää minua paljon.”

Entä miltä Fun academy -hankkeen jatko näyttää?

“Nyt meillä on päiväkoteja Kiinassa, Vietnamissa, Brasiliassa ja USA:ssa ja teemme uuden applikaation lanseerausta Kiinassa.  Tämä parenting-applikaatio luo vanhemmille ja lapsille yhteistä tekemistä. Teemme paljon arvopohjaisia yhteistöitä.” Fun learning -hankkeen päiväkodeissa voi olla edellleen joitain kanteloitakin edelleen käytössä, niitä myytiin yksityisiin päiväkoteihin Kanteloiden lanseeraamisen aikoihin.

Koistinen Kantele Oy

Myös Koistinen Kantele Oy:n Hannu ja Anttu Koistinen kertoivat omia mietteitään vuonna 2013 alkaneesta Kantelo -projektista osana Rovion  Angry Birds Playground -tuotekokonaisuutta ja Fun Learning -hanketta.  

Hannu Koistinen, Peter Vesterbacka ja Anttu Koistinen  Rovion studiolla. Vesterebackalle on tehty Mighty eagle -niminen erikoiskappale. Kantelo on nimetty Vesterbackan lempinimen mukaan. 

Miten yhteistyö alkoi? Kumpi otti yhteyttä?

Sanna Lukander, Rovio learning -hankkeen johtaja innostui  kanteleesta ja halusi tehdä yhteistyötä kanssamme. He tiesivät, että olimme kehittäneet wing-pienkanteleita, jotka toimivatkin myös Angry Birds -kanteleiden pohjana”, Hannu Koistinen kertoo. Hannu kehitti Kanteloiden valmistamista varten tehokkaan tavan valmistaa tuotetta suuria määriä ilman, että laatu huononisi. Hanketta Koistinen Kantele oy:n puolella vetänyt Anttu Koistinen oli noihin aikoihin 19-vuotias, perhebisneksessä mukana ollut kanteleensoittaja.

“Siinä sai hypätä suoraan syvään veteen. Kaikki oli  opettavaista, kansainväliseen yrityskulttuuriin tutustumista. Olin vastuussa pedagogisen materiaalin luomisesta soiton opettelun tueksi. Nautin erityisesti tuotekehitysosuudesta, jossa yhdistettiin kantele ja suomalainen pedagogiikkaosaaminen.” 

“Kantele on hyvä ensisoitin. Pidimme useissa eri kouluissa demofestareita, joissa lapset olivat aivan täpinöissään Angry Birds -kanteleista! Pedagogisen materiaalin ideana oli opetella nuotteja”, Anttu kertoo. Hankkeessa tehtiin musiikin opettelusta peli, jossa saattoi pelata eri kappaleita läpi vähän kuin peliratana, ohjelmistossa oli omia kappaleitani ja trad-sävelmiä. Nuotit olivat pääosin fyysisinä kappaleina, eivät osana digitaalista peliä. “Kantele toimi välineenä tutustuttaessa musiikkiin ylipäätään”, Anttu kertoo.

Angry Birds Movie 1-elokuvan alussa kuullaan 11-kielistä kanteletta, jota soittaa elokuvan musiikin säveltäjä Heitor Pereira. “Rovio osti hänelle kanteleen ja kun satuimme olemaan Burning Man -reissulla Los Angelesissa, pääsimme itse luovuttamaan soittimen ja hän innostui ideasta käyttää sitä elokuvan soundtrackilla”, Anttu ja Hannu kertovat. 

Yllättävistä, positiivisen hulluista ideoista ja rohkeudesta syntyy monenlaisia menestystarinoita! Toivottavasti niitä nähdään paljon tulevina vuosina myös suomalaisen kulttuurin, musiikin ja kanteleen ympärillä!